Environmental management accounting – guiding environmental sustainability in the clothing industry
Suotsalo, Heidi (2021)
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-08-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106306157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106306157
Tiivistelmä
Ilmastokriisi on yksi viimeisen vuosikymmenen puhutuimmista aiheista, ja kuluttajat vaativat yhä enemmän ympäristövastuuta yrityksiltä. Erityisesti vaateala on saanut merkittävää huomiota sen ympäristövaikutusten takia. Sisäinen ympäristölaskentatoimi (environmental management accounting, EMA) tuo ympäristönäkökulman osaksi sisäistä laskentatoimea, ja auttaa siten johtoa huomioimaan ympäristövaikutukset päätöksenteossa ja jokapäiväisessä johtamisessa.
Ympäristövastuulla tarkoitetaan usein yritysten vapaaehtoista vastuunottoa ympäristövaikutuksista, joita laki ei vaadi huomioimaan. Koska määritelmä ei tarkenna, millaisia ympäristötekijöitä yritysvastuun tulisi kattaa, tarkastellaan tässä tutkielmassa ympäristövastuuta maapallon rajat määrittävän Planetary boundaries (PB) -teorian näkökulmasta. Teoria asettaa maapallon rajoiksi yhdeksän ympäristönäkökulmaa, jotka ovat kriittisiä nykyisenkaltaisten elinolosuhteiden ylläpitämiseksi: ilmastonmuutos, valtamerien happamoituminen, stratosfäärin otsonikato, ilmakehän aerosolikuormitus, biokemialliset virrat, globaali makean veden käyttö, maanpeitteen muutokset, biodiversiteettikato ja kemiallinen saastuminen.
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset vaatealan yritykset huomioivat eri ympäristötekijöitä, ja millaista dataa ympäristönäkökulmista tuotetaan päätöksenteon tueksi. Tavoitteena oli ymmärtää, miten maapallon rajat huomioidaan alalla, ja miten nämä ympäristötekijät voitaisiin huomioida vielä paremmin päätöksenteossa sisäisen ympäristölaskentatoimen työkalujen avulla. Tässä tutkielmassa keskiössä ovat erityisesti ympäristömittarit ja niiden rooli ympäristövastuun johtamisessa vaatealan yrityksissä.
Tutkimuksen perusteella EMA-käytännöt eivät ole aktiivisessa käytössä suomalaisissa pienissä ja keskikokoisissa vaatealan yrityksissä. Yritykset vaikuttavat olevan motivoituneita toteuttamaan ympäristövastuullista yritystoimintaa, mutta ympäristömittarit eivät ole vakiintuneet osaksi muuta päätöksenteon tueksi tuotettua sisäisen laskentatoimen informaatiota. Ympäristövaikutuksia mitataan kuitenkin takautuvasti ja niille asetetaan tavoitteita. PB-teorian ympäristönäkökulmista yritykset vaikuttavat keskittyvän erityisesti ympäristötavoitteissaan ilmastonmuutokseen, makeanveden käyttöön sekä kemialliseen saastuttamiseen.
Ympäristövastuulla tarkoitetaan usein yritysten vapaaehtoista vastuunottoa ympäristövaikutuksista, joita laki ei vaadi huomioimaan. Koska määritelmä ei tarkenna, millaisia ympäristötekijöitä yritysvastuun tulisi kattaa, tarkastellaan tässä tutkielmassa ympäristövastuuta maapallon rajat määrittävän Planetary boundaries (PB) -teorian näkökulmasta. Teoria asettaa maapallon rajoiksi yhdeksän ympäristönäkökulmaa, jotka ovat kriittisiä nykyisenkaltaisten elinolosuhteiden ylläpitämiseksi: ilmastonmuutos, valtamerien happamoituminen, stratosfäärin otsonikato, ilmakehän aerosolikuormitus, biokemialliset virrat, globaali makean veden käyttö, maanpeitteen muutokset, biodiversiteettikato ja kemiallinen saastuminen.
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset vaatealan yritykset huomioivat eri ympäristötekijöitä, ja millaista dataa ympäristönäkökulmista tuotetaan päätöksenteon tueksi. Tavoitteena oli ymmärtää, miten maapallon rajat huomioidaan alalla, ja miten nämä ympäristötekijät voitaisiin huomioida vielä paremmin päätöksenteossa sisäisen ympäristölaskentatoimen työkalujen avulla. Tässä tutkielmassa keskiössä ovat erityisesti ympäristömittarit ja niiden rooli ympäristövastuun johtamisessa vaatealan yrityksissä.
Tutkimuksen perusteella EMA-käytännöt eivät ole aktiivisessa käytössä suomalaisissa pienissä ja keskikokoisissa vaatealan yrityksissä. Yritykset vaikuttavat olevan motivoituneita toteuttamaan ympäristövastuullista yritystoimintaa, mutta ympäristömittarit eivät ole vakiintuneet osaksi muuta päätöksenteon tueksi tuotettua sisäisen laskentatoimen informaatiota. Ympäristövaikutuksia mitataan kuitenkin takautuvasti ja niille asetetaan tavoitteita. PB-teorian ympäristönäkökulmista yritykset vaikuttavat keskittyvän erityisesti ympäristötavoitteissaan ilmastonmuutokseen, makeanveden käyttöön sekä kemialliseen saastuttamiseen.