Strategisten tavoitteiden merkitys kuntien toiminnassa : Empiirinen katsaus Suomen 15:n suurimman kunnan strategisten tavoitteiden ja tuloksellisuuden välisestä yhteydestä
Yrjölä, Katri (2021)
Yrjölä, Katri
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106296129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106296129
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli havainnollistaa kuntien strategisten tavoitteiden ja
tuloksellisuuden välistä yhteyttä. Tutkimuskysymyksenä on, minkälaisia asioita tavoitellaan Suomen suurimpien kuntien strategisilla tavoitteilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuntien edellytys toimia tuloksellisesti näyttäytyy kuntien strategisissa tavoitteissa ja keskittyvätkö kunnat pääasiallisesti euromääräisen tiedon tarkasteluun, kuten aiemmat tutkimukset osoittavat.
Tutkimus tehtiin empiirisenä katsauksena ja se toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksen aineistona toimii Suomen viidentoista suurimman kunnan vuoden 2019 talousarvioiden strategiaosista kerätyt strategiset tavoitteet. Aineistoa täydentäen tutkimuksessa hyödynnettiin myös kuntien erillisiä strategiadokumentteja. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua, ja aineisto jaettiin neljään erilaiseen luokkaan yhteisiin tekijöihin perustuen. Tutkimus on poikittaistutkimus.
Teoreettinen viitekehys perustuu tuloksellisuuteen ja analyysin tuloksena havaittiin, että kuntien strategisia tavoitteita on asetettu kaikille tuloksellisuuden osa-alueille. Keskeisenä tutkimustuloksena todettiin myös, että vaikuttavuustavoitteiden luokka korostui eniten kuntien strategisissa tavoitteissa. Vaikuttavuustavoitteita ilmeni 61 prosentissa kuntien strategisista tavoitteista. Suoritetavoitteita esiintyi hieman yli viidenneksessä ja työkuormatavoitteita ilmeni 10 prosenttia. Määrärahatavoitteiden osuus muodosti tutkimuksen pienimmän luokan ja niitä esiintyi vain kuusi prosenttia kuntien strategisista tavoitteista.
Tutkimustulokset eivät nojaa siihen näkemykseen, että kunnat keskittyisivät pääasiallisesti taloudellisuuden ja euromääräisen tiedon tarkasteluun. Tutkimuksen tulos muodostaakin uutta näkökulmaa vaikuttavuuden tarkastelun merkitykselle kuntien toiminnassa. Lisäksi tulokset osoittavat, että kuntien strategisten tavoitteiden ja tuloksellisuuden väliltä on havaittavissa selkeä yhteys. Tutkimuksen tulos osoittaa kiinnostusta myös aiheen jatkotutkimukselle. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi selvittää, millaisia mittareita strategisille tavoitteille on asetettu, ja tämän kautta täsmentää myös sitä, kuinka hyvin kuntien strategiset tavoitteet ovat arvioitavissa.
tuloksellisuuden välistä yhteyttä. Tutkimuskysymyksenä on, minkälaisia asioita tavoitellaan Suomen suurimpien kuntien strategisilla tavoitteilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kuntien edellytys toimia tuloksellisesti näyttäytyy kuntien strategisissa tavoitteissa ja keskittyvätkö kunnat pääasiallisesti euromääräisen tiedon tarkasteluun, kuten aiemmat tutkimukset osoittavat.
Tutkimus tehtiin empiirisenä katsauksena ja se toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksen aineistona toimii Suomen viidentoista suurimman kunnan vuoden 2019 talousarvioiden strategiaosista kerätyt strategiset tavoitteet. Aineistoa täydentäen tutkimuksessa hyödynnettiin myös kuntien erillisiä strategiadokumentteja. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua, ja aineisto jaettiin neljään erilaiseen luokkaan yhteisiin tekijöihin perustuen. Tutkimus on poikittaistutkimus.
Teoreettinen viitekehys perustuu tuloksellisuuteen ja analyysin tuloksena havaittiin, että kuntien strategisia tavoitteita on asetettu kaikille tuloksellisuuden osa-alueille. Keskeisenä tutkimustuloksena todettiin myös, että vaikuttavuustavoitteiden luokka korostui eniten kuntien strategisissa tavoitteissa. Vaikuttavuustavoitteita ilmeni 61 prosentissa kuntien strategisista tavoitteista. Suoritetavoitteita esiintyi hieman yli viidenneksessä ja työkuormatavoitteita ilmeni 10 prosenttia. Määrärahatavoitteiden osuus muodosti tutkimuksen pienimmän luokan ja niitä esiintyi vain kuusi prosenttia kuntien strategisista tavoitteista.
Tutkimustulokset eivät nojaa siihen näkemykseen, että kunnat keskittyisivät pääasiallisesti taloudellisuuden ja euromääräisen tiedon tarkasteluun. Tutkimuksen tulos muodostaakin uutta näkökulmaa vaikuttavuuden tarkastelun merkitykselle kuntien toiminnassa. Lisäksi tulokset osoittavat, että kuntien strategisten tavoitteiden ja tuloksellisuuden väliltä on havaittavissa selkeä yhteys. Tutkimuksen tulos osoittaa kiinnostusta myös aiheen jatkotutkimukselle. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi selvittää, millaisia mittareita strategisille tavoitteille on asetettu, ja tämän kautta täsmentää myös sitä, kuinka hyvin kuntien strategiset tavoitteet ovat arvioitavissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9820]