”Hei tätähän vois jotenkin hyödyntää” : Lasten- ja nuortenkirjastonhoitajien tietokäytännöt
Leminen, Raija (2021)
2021
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-8-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106296119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106296119
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee yleisissä kirjastoissa työskentelevien lasten- ja nuortenkirjastonhoitajien tietokäytäntöjä tiedonhankinnan ja henkilökohtaisen tiedonhallinnan näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenkirjastonhoitajaa. Etähaastattelut toteutettiin marras-joulukuussa 2020.
Lasten- ja nuortenkirjastonhoitajat hankkivat tietoa monipuolisesti niin tehtävälähtöisesti, orientoivasti kuin sattumaltakin. Erityisesti sisältöjen avaamiseen liittyviin työtehtäviin, kuten kirjavinkkaukseen, hankitaan ennakoivasti tietoa eri lähteistä. Kirjastonhoitajat hankkivat työssään paljon lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvää tietoa, kuten kirjoihin liittyviä mielipiteitä ja arvosteluja. Lasten- ja nuortenkirjastonhoitajille kirjallisuus on myös harrastus, joten työtä palvelevaa tiedonhankintaa ja -hallintaa tehdään myös vapaa-ajalla.
Käytetyimpiä tiedonlähteitä ja tiedonhankinnan kanavia lasten- ja nuortenkirjastonhoitajille ovat kollegat omasta organisaatiosta ja sen ulkopuolelta. Kollegoilta saadaan tietoa niin informaalisti kuin formaalisti. Tiedonhankinnassa käytetään paljon ulkoisia tiedonlähteitä. Kirjastonhoitajat käyttävät työssään monipuolisesti erilaisia verkkotiedonlähteitä ja sosiaalisen median kanavia, joista eniten mainintoja saivat Facebook, Goodreads, Instagram, blogit ja YouTube.
Haasteena tiedonhankinnalle ja -hallinnalle nähdään tiedon suuri määrä ja sen sijainti hajanaisesti monissa eri sijainneissa. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden seuraaminen koetaan aikaa vievänä toimintana, jota työnantajan tulisi tukea tarjoamalla tarpeeksi työaikaa. Sisältöjen tuntemus takaa lasten- ja nuortenkirjastonhoitajien tarjoaman laadukkaan asiakaspalvelun kirjastossa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenkirjastonhoitajaa. Etähaastattelut toteutettiin marras-joulukuussa 2020.
Lasten- ja nuortenkirjastonhoitajat hankkivat tietoa monipuolisesti niin tehtävälähtöisesti, orientoivasti kuin sattumaltakin. Erityisesti sisältöjen avaamiseen liittyviin työtehtäviin, kuten kirjavinkkaukseen, hankitaan ennakoivasti tietoa eri lähteistä. Kirjastonhoitajat hankkivat työssään paljon lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvää tietoa, kuten kirjoihin liittyviä mielipiteitä ja arvosteluja. Lasten- ja nuortenkirjastonhoitajille kirjallisuus on myös harrastus, joten työtä palvelevaa tiedonhankintaa ja -hallintaa tehdään myös vapaa-ajalla.
Käytetyimpiä tiedonlähteitä ja tiedonhankinnan kanavia lasten- ja nuortenkirjastonhoitajille ovat kollegat omasta organisaatiosta ja sen ulkopuolelta. Kollegoilta saadaan tietoa niin informaalisti kuin formaalisti. Tiedonhankinnassa käytetään paljon ulkoisia tiedonlähteitä. Kirjastonhoitajat käyttävät työssään monipuolisesti erilaisia verkkotiedonlähteitä ja sosiaalisen median kanavia, joista eniten mainintoja saivat Facebook, Goodreads, Instagram, blogit ja YouTube.
Haasteena tiedonhankinnalle ja -hallinnalle nähdään tiedon suuri määrä ja sen sijainti hajanaisesti monissa eri sijainneissa. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden seuraaminen koetaan aikaa vievänä toimintana, jota työnantajan tulisi tukea tarjoamalla tarpeeksi työaikaa. Sisältöjen tuntemus takaa lasten- ja nuortenkirjastonhoitajien tarjoaman laadukkaan asiakaspalvelun kirjastossa.