Transnaisten puheäänen piirteet ja äänen itsearvioitu feminiinisyys

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, millainen puheääni on transnaisilla, jotka hakeutuvat puheterapeutin ääniohjaukseen muokatakseen ääntään feminiinisemmäksi. Transnaiset ovat uusi puheterapian asiakasryhmä, ja heidän puheäänensä piirteistä on vain vähän suomalaista tutkimustietoa. Transnaisten ääniohjaus keskittyy usein puheäänen perustaajuuden nostoon, mutta myös ääniväylän resonanssi- eli formanttitaajuuksiin on syytä kiinnittää huomiota feminiinisen äänen saavuttamiseksi. Joskus ääniohjaukseen tuleva transnainen on myös omaksunut epätaloudellisia äänentuottotapoja, joista täytyy päästä eroon ennen äänen feminisointia. Tiedetään, että transnaisen itsearvio äänensä feminiinisyydestä on yhteydessä elämänlaatuun, mutta puheäänen akustisten piirteiden yhteyttä äänen itsearvioituun feminiinisyyteen ei ole juuri tutkittu Suomessa. Tässä tutkielmassa tutkittiin, millaisia ovat transnaisen puheäänen äänenkorkeus, resonanssipiirteet ja äänenlaatu sekä muuttuvatko nämä akustiset piirteet kahden mittauspisteen välillä. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin, kuinka feminiiniseksi transnaiset arvioivat oman äänensä ja onko puheäänen akustisilla piirteillä yhteyttä äänen itsearvioituun feminiinisyyteen. Tutkimuksen aineisto oli kerätty Tampereen yliopistollisen sairaalan ääniohjausten yhteydessä vuosina 2019–2021. Aineisto koostui kymmenen 20–50-vuotiaan (KA ensimmäisessä mittauspisteessä 27;2 v) transnaisen luenta- ja [a:]-fonaationäytteistä sekä äänen itsearviointikyselyistä (The Trans Woman Voice Questionnaire, TWVQ). Ääninäytteet oli otettu useimmilta tutkimushenkilöiltä kahdessa mittauspisteessä, joiden välillä oli kulunut aikaa 1–11 kuukautta. Näytteistä analysoitiin perustaajuutta, [a]-, [i]- ja [u]-vokaalien kolmea ensimmäistä formanttitaajuutta sekä HNR-arvoa (harmonics-to-noise ratio). TWVQ-lomakkeista tutkittiin osiota, jossa tutkimushenkilöt arvioivat äänensä feminiinisyyttä viisiportaisella järjestysasteikolla tai VAS-janalla (visual analogue scale). Luenta- ja fonaationäytteiden akustisten piirteiden ryhmätason muutosta tutkittiin Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä ja akustisten piirteiden yhteyttä äänen itsearvioituun feminiinisyyteen Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Tuloksista nähdään, että kaikissa tutkituissa äänen akustisissa piirteissä on laajaa vaihtelua transnaisten ryhmän sisällä. Puheäänen perustaajuuden keskiarvo, keskihajonta, minimi- ja maksimiarvot sekä vaihteluvälin pituus hertseinä kasvoivat kahden mittauspisteen välillä. Formanteista [a]:n kolmannen formantin taajuus nousi ja [i]:n ensimmäisen formantin taajuus laski. Myös HNR nousi eli hälyn määrä äänessä laski. Tutkittavat arvioivat äänensä maskuliinisuus–feminiinisyys-asteikolla maskuliinisemmaksi, ja ainoa äänen itsearvioidun feminiinisyyden kanssa vahvasti korreloinut äänen akustinen piirre oli [i]:n ensimmäinen formantti. Kaiken kaikkiaan tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että ääniohjaukseen tulevan transnaisen tavoitteet täytyy asettaa yksilöllisesti.