Väärin käyttäytyvät naiset ja synnyttävät miehet : Queerejä henkilöhahmoja suomalaisissa kansansaduissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen kahdeksaa suomalaista kansansatua queer-luennan avulla. Työni on ensimmäinen suomalaisista kansansaduista tehty queer-luenta. Tarkoituksenani on osoittaa, että valitsemistani saduista on mahdollista löytää sadun heteronormatiivisesta, kristillisestä ja patriarkaalisesta maailmankuvasta hetkellisesti pakenevia henkilöhahmoja, jotka tutkijan luennassa saavat queerejä piirteitä. Käytän työssäni Sanna Karkulehdon ja Elsi Hyttisen tekemää tutkimusta queeristä luennasta ja teen oletuksen, että queerin luennan mahdollisuus avautuu satujen aukkokohdista, joissa sadun hallitseva maailmankuva hetkellisesti horjuu. Nämä aukot mahdollistavat satujen queereille hahmoille hetkellisesti vapaamman ja aktiivisemman toimijuuden.

Käsittelen työssäni queeriä suhteessa henkilöhahmoihin ja satujen aikarakenteeseen. Argumentoin, että queerin luennan mahdollisuus sadussa voi aueta joko henkilöhahmon poikkeavan käytöksen, ominaisuuksien tai tarinan aikarakenteen kautta. Tutkimukseni nojaa suurelta osin Dallas J. Bakerin tekemään tutkimukseen satujen queereistä hirviöistä sekä Kati Launiksen tekemään tutkimukseen romaanien naishahmoista. Argumentoin työssäni, että satujen queerit ja naishahmot jakavat yhteisiä piirteitä niin henkilöhahmojen kuin juonen tasolla. Näille hahmoille yhteistä on passiivisuus ja toimijuus juonen ulkopuolella: he ovat useimmiten satujen muiden henkilöhahmojen armoilla. Näille hahmoille on yhteistä myös romaanikirjallisuudesta tuttuun avioliitto tai kuolema -juonikuvio, joka sitoo näitä hahmoja heteronormatiiviseen, kristilliseen ja patriarkaaliseen maailmankuvaan. Merkittävää aineistossani on, että se asettuu osittain vastustamaan aiempaa tutkimusta. Aineistoistani on löydettävissä esimerkkejä saduista, jotka rikkovat avioliitto tai kuolema -juonikuviota, sekä henkilöhahmoja, jotka pakenevat queereille henkilöhahmoille tyypillistä rangaistusta sadun lopussa.

Analyysini perusteella osoitan satujen kerronnasta queerin tulkinnan mahdollistavia aukkokohtia ja argumentoin, että aukkokohdat saavat satujen lopullisessa tulkinnassa merkittävämmän roolin kuin satujen heteronormatiiviset lopetukset. Satujen queerit henkilöhahmot selviävät usein saduissa ilman rangaistuksia, ja vaikka heidät palautetaan heteronormatiiviseen ”happily ever after” -juonikuvioon, rangaistusten puuttuminen ja ei-normatiivisten seikkailujen merkitys kielii hieman vapaammasta maailmankuvasta. Otantani pienuuden takia on mahdotonta tehdä yleistyksiä tai arvauksia siitä, kuinka yleisiä tällaiset sadut suomalaisessa satuperinteessä ovat. Koska työni käsittelee aihetta, jota ei aiemmin ole suomalaisessa kirjallisuuden tutkimuksessa käsitelty, jatkotutkimuksen tarve on ilmeinen, ja jatkossa kiinnostavaa olisikin tietää, olisiko löydökseni yleistettävissä koskemaan suomalaista satuperinnettä laajemmin.