"Ihmisarvo on kuitenkin sama, ei sillä oo väliä minkälainen ihminen se on" : Inklusiivinen koulu oppilaiden kokemana
Vahvelainen, Hilla (2021)
Vahvelainen, Hilla
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-09-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106286082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106286082
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia oppilaiden kokemuksia kaikille yhteisestä koulusta. Tutkimuskysymyksenä oli millaisena oppilaat kokevat inklusiivisen koulun. Tutkimuksen kohteena olivat peruskoulun 5. luokan oppilaat. Inkluusio tarkoittaa kaikille yhteistä koulua ja oppilaiden osallisuutta. Sen pääperiaatteita ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Inkluusio on aihe, joka on jakanut mielipiteitä monen vuoden ajan. Aihetta on tutkittu opettajien ja koulun muun henkilökunnan näkökulmasta, mutta oppilaiden näkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen avulla haluttiin saada lisää tietoa oppilaiden kokemuksista.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, jotka toteutettiin keväällä 2021 etäyhteyksin vallitsevan tilanteen vuoksi. Haastatteluihin osallistui yhdeksän oppilasta. Aineistoa analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysirunkona toimi Boothin ja Ainscowin (2005) inkluusion kehittämismalli, jonka avulla oppilaiden kokemuksia luokiteltiin. Kehittämismallin kolme osa-aluetta ovat inklusiivinen koulukulttuuri, osallistavan opetuksen periaatteet ja inklusiiviset käytännöt. Jokainen osa-alue jaetaan kahteen alakohtaan, joita hyödynnettiin oppilaiden kokemuksien luokittelussa. Luokittelun jälkeen kokemuksista muodostettiin vielä omia teemoja.
Tutkimustulokset osoittivat, että oppilaiden kokemukset inklusiivisesta koulusta olivat pääosin positiivisia. Oppilaat kokivat saavansa tarvittavan avun opettajalta, ohjaajalta ja muilta oppilailta. Avun saaminen ja sen antaminen koettiin normaalina. Oppilaat suhtautuivat koulun erilaisiin oppilaisiin myönteisesti ja kokivat pääosin, että oppilaat arvostavat toisiaan. Tuloksissa esiintyi myös negatiivisia kokemuksia inklusiivisesta koulusta. Oppilailla oli kokemuksia muun muassa kiusaamisesta ja oppilaiden jättämisestä ryhmän ulkopuolelle.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, jotka toteutettiin keväällä 2021 etäyhteyksin vallitsevan tilanteen vuoksi. Haastatteluihin osallistui yhdeksän oppilasta. Aineistoa analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysirunkona toimi Boothin ja Ainscowin (2005) inkluusion kehittämismalli, jonka avulla oppilaiden kokemuksia luokiteltiin. Kehittämismallin kolme osa-aluetta ovat inklusiivinen koulukulttuuri, osallistavan opetuksen periaatteet ja inklusiiviset käytännöt. Jokainen osa-alue jaetaan kahteen alakohtaan, joita hyödynnettiin oppilaiden kokemuksien luokittelussa. Luokittelun jälkeen kokemuksista muodostettiin vielä omia teemoja.
Tutkimustulokset osoittivat, että oppilaiden kokemukset inklusiivisesta koulusta olivat pääosin positiivisia. Oppilaat kokivat saavansa tarvittavan avun opettajalta, ohjaajalta ja muilta oppilailta. Avun saaminen ja sen antaminen koettiin normaalina. Oppilaat suhtautuivat koulun erilaisiin oppilaisiin myönteisesti ja kokivat pääosin, että oppilaat arvostavat toisiaan. Tuloksissa esiintyi myös negatiivisia kokemuksia inklusiivisesta koulusta. Oppilailla oli kokemuksia muun muassa kiusaamisesta ja oppilaiden jättämisestä ryhmän ulkopuolelle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8933]