Ketterä oppiminen ja ammatillinen toimijuus koronapandemian aikana

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin HR- ja HRD-ammattilaisten kokemuksia ketterästä oppimisesta ja ammatillisesta toimijuudesta koronapandemian kontekstissa. Tutkimuksessa etsittiin ketterän oppimisen edistäviä ja rajoittavia tekijöitä ja syvennyttiin HR- ja HRD-ammattilaisten koronapandemian aikaisiin kokemuksiin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin ketterän oppimisen ja ammatillisen toimijuuden ilmiöitä. Ketterän oppimisen käsitettä laajennettiin ammatillisen toimijuuden käsitteellä.

Aineisto koostui seitsemästä HR- ja HRD-ammattilaisen teemahaastattelusta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyden välityksellä. Analyysimenetelmänä käytettiin sekä sisällönanalyysia että narratiivista analyysia. Sisällönanalyysin keinoin haettiin vastauksia siihen, mitkä ovat ketterää oppimista edistävät ja rajoittavat tekijät. Narratiivisen analyysin avulla etsittiin millaisia ketterän oppimisen ja ammatillisen toimijuuden tyyppikertomuksia koronapandemian aikana on syntynyt.

Tuloksissa havaittiin useita ketterää oppimista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Sisällönanalyysi tuotti neljä ketterää oppimista edistävää pääluokkaa: organisaatio ketterän oppimisen toimintaympäristönä, yksilölliset tekijät ketterän oppimisen mahdollistajana, ammatillinen toimijuus ketterän oppimisen tukena sekä muutokset ketterän oppimisen ajurina. Organisaatiotasolla organisaatiorakenne, johtamiskulttuuri, organisaatiokulttuuri sekä oppimisympäristö, ja yksilötasolla kasvun asenne sekä itsensä johtaminen koettiin ketterää oppimista edistävinä tekijöinä. Ammatillisen toimijuuden luokassa itsenäisyys ja omat valinnat, osallistuminen työyhteisön kehittämiseen sekä muutoksiin vaikuttaminen nähtiin edistävinä tekijöinä. Koronapandemian aiheuttamat muutokset, roolimuutokset ja alan jatkuvat muutokset nousivat edistäviksi muutostilanteiksi. Rajoittaviksi tekijöiksi luokiteltiin organisaatiorakenne, johtamiskulttuuri ja resurssit, muuttumattomuuden asenne ja perinteiset oppimisnäkemykset.

Analyysi tuotti kolme erilaista koronapandemian aikaista tyyppikertomusta: alkujärkytyksestä sopeutumiseen, ketterästi oppien uuteen normaaliin ja turnausväsymystä ilmassa. Narratiiviset tyyppikertomukset nostivat esiin sekä kuormitustekijöitä että positiivisia muutoksia koronapandemian ajalta. Ammatillinen toimijuus ja ketterä oppiminen ovat auttaneet HR- ja HRD-ammattilaisia sopeutumaan ja toimimaan aktiivisesti uuden normaalin ajassa. Tutkimus osoitti, että ketterä oppiminen yhdistettynä ammatillisen toimijuuden näkökulmaan voi tuoda organisaatioihin uudenlaisen keinon reagoida ja sopeutua jatkuviin muutoksiin.

This study examined HR and HRD professionals’ experiences of agile learning and professional agency during the COVID-19 pandemic. The aim of this study was to examine the factors which both advance and restrict agile learning. The aim was also to explore professional’s experiences during the pandemic. The theoretical framework of this study consists of theoretical discussion conserning agile learning and professional agency. The framework of professional agency is used to expand the theoretical framework of agile learning.

This study was conducted by interviewing seven HR and HRD professionals remotely. Both content analysis and narrative analysis were used to analyze the information. Content analysis was used to examine the factors which either advance or restrict agile learning. Narrative analysis was used to explore the experiences of agile learning and occurrence of professional agency during the pandemic.

This study conducted several factors which advance and restrict agile learning. The main factors were divided into four categories: organization as a context for learning agility, individual factors advancing agile learning, professional agency supporting agile learning and changes as learning agility contributors. Organizational structure, leadership culture, organizational culture and learning environment were seen as advancing factors in the organizational context. Growth mindset and self leadership were seen as fundamental individual factors. Professional agency was divided into categories such as independency and opportunity to make choices, participation and influencing changes. Changes caused by the pandemic, changes in the occupation and the continuous changes in the industry were experienced as advancing factors. Organizational structure, leadership culture and resources, fixed mindset and traditional visions of learning were analyzed as restricting factors.

The narratives highlight the variable experiences during the COVID-19 pandemic. The experiences were constructed into three narratives: from shock to adaptation, learning agility in the new normal and arising fatigue. This study defines the positive and the inconvienient characteristics that have resulted from the pandemic. Professional agency and agile learning have helped HR and HRD professionals to adapt and take action in the time of the new normal. The findings indicate that synthesizing agile learning with professional agency could propose a new organizational approach to respond and adjust to continuous changes.