Säästöbetonikellarin seinän lisälämmöneristäminen : vaikutukset lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan

Abstract

Lisälämmöneristämisen ensisijainen tarkoitus yleisesti on rakenteen energiatehokkuuden parantaminen. Maanvastaisissa rakenteissa lisälämmöneristämiseen voidaan päätyä myös korjausteknisistä syistä, esimerkiksi mikrobivaurioituneen rakenteen kohdalla. Sopimattomilla ratkaisuilla voi olla haitallinen vaikutus rakenteen kosteusteknisen toiminnan ja terveellisyyden kannalta. Tutkimuksessa tarkastellaan jälleenrakennuskauden tyypillisen pientalon kellarin seinän ja sille esitetyn lisälämmöneristysratkaisun lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Lisäksi tarkastellaan ratkaisujen rakennusfysikaalisen toimivuuden periaatteita. Alkuperäinen rakenne on sisäpuolelta lastuvillaeristeellä eristetty säästöbetoninen kellarin seinä. Lisälämmöneristetty ratkaisu on molemmin puolin mineraalivillaeristetty rakenne, jota tutkitaan sekä sisäpuolisen mineraalivillaeristeen kanssa että ilman. Tutkimuksessa rakenteiden toimintaa arvioidaan laskennallisesti epästationäärisissä olosuhteissa Delphin-ohjelmiston avulla. Laskenta perustuu yleisiin rakennusfysikaalisiin ilmiöihin, joita käsitellään työn teoriaosuudessa. Laskennan tulosten perusteella arvioidaan lisäksi rakenteiden homehtumisriskiä Suomalaisen homemallin avulla. Tutkimuksen tuloksista on huomattavissa, että sisäpuolisen lämmöneristeen toiminta on riippuvainen rakenteen toimivasta vedeneristyksestä. Alkuperäisen rakenteen tarkasteluun ei otettu huomioon mahdollista vedeneristyskerrosta, sillä sen asianmukaisesta toimivuudesta ei voitu varmistua. Näin ollen alkuperäisen rakenteen suhteellinen kosteus nousi tarkasteluissa erittäin korkeaksi ja tulosten perusteella rakenteen homehtumisriski on merkittävän korkea. Lisälämmöneristetyt rakenteet ovat ulkopuolelta vedeneristettyjä. Asianmukaisesti vedeneristetyt lisälämmöneristetyt rakenteet ovat tulosten perusteella rakennusfysikaalisesti toimivia tutkimuksessa käytetyllä tarkasteluajanjaksolla. Molemmin puolin lisälämmöneristetyn rakenteen osalta on kuitenkin huomattavissa, että rakenteen toimivuuden arvioinnin luotettavuuden kannalta tulisi suorittaa lisätutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella tarkastelluista rakenteista toimivimpana ja näin myös suositelluimpana ratkaisuna voidaan pitää ulkopuolelta lisälämmöneristetty ratkaisua.