"Jalat tiukasti maassa, polviin saakka turpeessa” : Kehysanalyysi Guggenheim Helsinki -museohankkeesta Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa 2011–2016
Tuomasjukka, Tuukka (2021)
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106145876
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106145876
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen Helsingin Sanomien Guggenheim Helsinki -hanketta käsitteleviä pääkirjoituksia, niistä löytyviä painotuksia sekä niiden laajempaa merkitystä. Aineistoni muodostuu 29 tekstistä, jotka on julkaistu vuosina 2011–2016. Tutkin aineistoa kehysanalyysillä ja tarkastelen pääkirjoitustoimittajia kulttuurisina välittäjinä, jotka teksteillään toimivat osana journalismin ja yhteiskunnallisen keskustelun kenttiä sekä tällä tavalla vaikuttavat museon toivottuuden ja arvon määrittämiseen.
Helsingin Sanomien pääkirjoitukset puolustivat museohanketta voimakkaasti. Tekstejä määrittivät kolme pääkehystä: vastarinnan tuomitsemisen kehys, metropolien kilpailun kehys ja amerikkalaisen ystävän kehys. Toisilla luentatavoilla tulos voisi olla erilainen.
Vastarinnan tuomitsemisen kehyksessä museohankkeen mahdollinen kaatuminen nähtiin maineriskinä. Samalla se sisälsi impivaaralaisuuden kritiikin alakehyksen, jossa museon kritiikki näyttäytyi sisäänpäin kääntymisenä. Toisaalta museohankkeen suosiota ei teksteissä liioiteltu, ja hankkeesta esitettiin toisinaan myös kriittisiä huomioita.
Metropolien kilpailun kehys muodostuu vertaamalla Helsinkiä muihin kaupunkeihin sekä pohtimalla niin museohankkeen tuomaa vetovoimaa kuin muiden kaupunkien kehityksen varjoon jäämistä. Samalla kehys sisälsi yhteisen edun alakehyksen, jossa museon tuoma epäsuora taloushyöty ja Helsingin etu nähtiin koko maata palvelevina asioina.
Amerikkalaisen ystävän kehyksessä Solomon R. Guggenheimin säätiö on pyyteetön, Suomessa ja Helsingissä poikkeuksellista potentiaalia näkevä taho. Samalla kehys risteää vastarinnan tuomitsemisen kehyksen huomioita, joissa hankkeen uhmaamisen syyksi nähdään esimerkiksi yhdysvaltalaisen kulttuuri-imperialismin vastustaminen.
Museohankkeen loppuvaiheessa aineistossa korostuivat suostuttelun sekä avoimuuden vaatimuksen alakehykset. Tämä on selkeä muutos alkuvaiheen aggressiiviseen sävyyn, jonka osuus pääkirjoituksissa kääntyi ajan kuluessa laskuun. Tulkitsen, että muutos liittyi pääkirjoitustoimittajien saamaan kritiikkiin ja haluun säilyttää oma uskottavuus.
Helsingin Sanomien pääkirjoitukset puolustivat museohanketta voimakkaasti. Tekstejä määrittivät kolme pääkehystä: vastarinnan tuomitsemisen kehys, metropolien kilpailun kehys ja amerikkalaisen ystävän kehys. Toisilla luentatavoilla tulos voisi olla erilainen.
Vastarinnan tuomitsemisen kehyksessä museohankkeen mahdollinen kaatuminen nähtiin maineriskinä. Samalla se sisälsi impivaaralaisuuden kritiikin alakehyksen, jossa museon kritiikki näyttäytyi sisäänpäin kääntymisenä. Toisaalta museohankkeen suosiota ei teksteissä liioiteltu, ja hankkeesta esitettiin toisinaan myös kriittisiä huomioita.
Metropolien kilpailun kehys muodostuu vertaamalla Helsinkiä muihin kaupunkeihin sekä pohtimalla niin museohankkeen tuomaa vetovoimaa kuin muiden kaupunkien kehityksen varjoon jäämistä. Samalla kehys sisälsi yhteisen edun alakehyksen, jossa museon tuoma epäsuora taloushyöty ja Helsingin etu nähtiin koko maata palvelevina asioina.
Amerikkalaisen ystävän kehyksessä Solomon R. Guggenheimin säätiö on pyyteetön, Suomessa ja Helsingissä poikkeuksellista potentiaalia näkevä taho. Samalla kehys risteää vastarinnan tuomitsemisen kehyksen huomioita, joissa hankkeen uhmaamisen syyksi nähdään esimerkiksi yhdysvaltalaisen kulttuuri-imperialismin vastustaminen.
Museohankkeen loppuvaiheessa aineistossa korostuivat suostuttelun sekä avoimuuden vaatimuksen alakehykset. Tämä on selkeä muutos alkuvaiheen aggressiiviseen sävyyn, jonka osuus pääkirjoituksissa kääntyi ajan kuluessa laskuun. Tulkitsen, että muutos liittyi pääkirjoitustoimittajien saamaan kritiikkiin ja haluun säilyttää oma uskottavuus.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9897]