"Mä olen saanut mahdollisuudet oppia" : Opintoihin kiinnittyminen ammatillisessa koulutuksessa

Abstract

Tämän väitöskirjan tutkimuskohteena oli ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten opiskelijoiden opintoihin kiinnittyminen. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää opintoihin kiinnittymiseen liittyviä tekijöitä sekä opintoihin kiinnittymisen kehittymistä ammatillisten opintojen aikana. Tutkimuksessa tuodaan esiin opiskelijan näkökulma ammatillisen koulutuksen arkeen ja opintoihin kiinnittymiseen. Aihe on ajankohtainen, sillä ammatillinen koulutus hakee uusia muotojaan viimeisimmän koulutusuudistuksen jälkeen ja kuluvan vuoden (2021) aikana oppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen asti. Väitöskirja tarjoaa näkökulmia ammatillisen koulutuksen kehittämiseen tässä muutosvaiheessa.

Tutkimus oli monimenetelmällinen pitkittäistutkimus. Tutkimukseen osallistuivat kahden ammatillisen oppilaitoksen kaikki syksyllä 2016 aloittaneet alle 18-vuotiaat liiketalouden, kone- ja tuotantotekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Tutkimusaineistona olivat opiskelijoille suunnattu kyselyaineisto (n = 364) sekä opiskelijoiden haastatteluaineistot. Ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena haastatteluihin osallistui 17 opiskelijaa, ja he edustivat kaikkia kolmea tutkimukseen osallistunutta alaa. Kolmantena opiskeluvuotena haastatteluihin osallistui 12 opiskelijaa.

Tässä tutkimuksessa opintoihin kiinnittyminen näyttäytyi koko opintojen ajan muovautuvana prosessina. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opintoihin kiinnittyminen osoittautui haastavaksi opiskelijoiden monisyisten epävarmuuden tunteiden vuoksi. Epävarmuus liittyi alavalinnan, uuteen kouluun siirtymisen, oman paikan löytymisen ja aikuistumisen pohdintoihin. Tulosten perusteella koulutussiirtymissä on Suomessa edelleen kehitettävää. Opintojen alkuvaiheessa kiinnittymistä tukevina tekijöinä korostuivat etenkin hyvät suhteet luokkakavereihin sekä opiskeluyhteisöön kuuluminen. Ensimmäisenä opiskeluvuotena moni opiskelija odotti kiinnostuksen syttymistä. Opintojen alkuvaiheessa on keskeistä, että opiskelija saa kavereita oppi- laitoksesta ja löytää itselleen sopivia oppimisen tapoja. Näin kuulumisen tunne ja oman paikan löytyminen yhteisössä pääsevät kehittymään. Opetuksen tahtiin on hyvä kiinnittää huomiota ja antaa aikaa sille, että valitun alan mahdollisuudet avautuvat opiskelijalle.

Koulumuotoinen opiskelu oli kehittänyt tutkimukseen osallistuneiden opiskeluvalmiuksia ja antanut opiskelijalle ja hänen valinnoilleen aktiivisen roolin. Koulumuotoisessa opiskelussa opiskelijalle asetetaan selkeitä rajoja ja toisaalta tuetaan opiskelijaa ottamaan hallitusti vastuuta omista opinnoistaan. Erityisesti erilaiset oppimisen tavat nousivat keskeisiksi keinoiksi tukea kiinnittymistä. Näin ollen opettajan ammattitaito ja mahdollisuus tehdä pedagogisia ratkaisuja tilanteen ja opiskelijoiden mukaan korostuvat. Lisäksi opiskelun olisi hyvä perustua vuosiluokkiin, koska tämä voi selkiinnyttää ja konkretisoida oppimisen etenemisen aikataulua. Tutkimustulokset muistuttavat siitä, että ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää ottaa huomioon se, että opiskelijat elävät nuoruuttaan.

This dissertation focused on student engagement of young students studying in vocational education and training. The purpose of the study was to gain knowledge about factors related to student engagement in Finnish vocational education and training. In addition, this study was carried out to examine how student engagement evolves during vocational studies. The study highlights the student’s perspective on the daily life of vocational education and training. The issue is timely, as vocational education and training is seeking new forms since the last education reform. In addition, the minimum school-leaving age is being raised to 18 years in 2021. The dissertation provides perspectives for the development of vocational education at this stage of change.

Two Finnish vocational institutions from separate cities participated in the study. This study involved students of business and administration, metalwork and machinery and social studies and welfare. The study was a longitudinal mixed-methods study combining survey (n = 364) and interview (n = 17 and n = 12) data of vocational students under the age of 18.

In this study, student engagement appeared to be malleable throughout the education. Student engagement at the beginning of vocational studies seemed challenging due to the students’ feelings of insecurity concerning career choice, transition to new school, being part of a group and maturity. The results highlight that there is still room for improvement in educational transitions in Finland. Good relationships with classmates and belonging to the study community were emphasised as factors supporting engagement. Especially in the first year of study, many students were hoping for their field to become more interesting. During this time, it is essential that the students find friends in the educational institution and find suitable learning styles for themselves. This way, the feeling of belonging and finding one's place in the community can develop.

According to the results, school-based learning had developed learning skills and given the students and their choices an active role. In school-based vocational education, clear boundaries are set for the student and, on the other hand, the student is supported to take responsibility for his or her own studies in a controlled manner. Different learning activities emerged as key means to support student engagement. Thus, the competence of the teacher and the possibility to make pedagogical solutions according to the situation and the students are emphasised. It is good to pay attention to the pace of teaching and give time for the opportunities of the chosen field to open up to the student. In addition, year- and class-based

studying can clarify the schedule of the progress of learning for some students. The results highlight that youth as a stage of life should be recognized and respected during vocational education and training.