Toimittajien yleisökäsitys mitattavan journalismin aikakaudella : Yleisöanalytiikka Helsingin Sanomien toimituksessa
Ovaska, Liisa (2021)
2021
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106115824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106115824
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millainen käsitys toimittajilla on yleisöstä mitattavan journalismin aikakaudella ja miten algoritminen yleisö vaikuttaa journalismiin. Yleisöanalytiikkaohjelmistot ovat yleistyneet viidentoista viime vuoden aikana toimituksissa ympäri maailmaa, ja toimittajat havainnoivat yleisön kiinnostuksen kohteita analytiikan välityksellä. Yleisöanalytiikasta saadut tiedot vaikuttavat journalismiin, mikä on herättänyt huolta siitä, mitä tämä tarkoittaa toimittajien autonomialle.
Tutkielman teoriaosuuden tarkoituksena on tarkastella, millainen käsitys toimittajilla oli yleisöstä joukkoviestinnän aikakaudella ja miten journalismin suhde muuttui 2000-luvun vaihteessa tapahtuneiden taloudellisten, teknologisten ja kulttuuristen muutosten myötä. Muutokset loivat pohjaa uudelle, mitattavan journalismin aikakaudelle, jossa yleisön seuraaminen analytiikan välityksellä on normi. Teorialuvun lopussa hahmotan tutkimuskirjallisuuden luomaa kuvaa siitä, miten algoritmista yleisöä analysoidaan toimituksessa ympäri maailman, mitä uhkakuvia yleisöanalytiikan käyttöön liittyy ja miten yleisöanalytiikka on vaikuttanut toimittajien yleisösuhteeseen.
Tutkielman empiirisenä aineistona toimii alkuvuodesta 2021 Helsingin Sanomien toimittajille suunnattu kysely. Helsingin Sanomia pidetään digitaalisen journalismin edelläkävijänä Suomessa. Kysely tarjoaa mahdollisuuden syventää tietämystä siitä, miten analytiikkaan suhtaudutaan suomalaismediassa. Lisäksi kysely tarjoaa viitteitä analytiikan vaikutuksesta niin toimittajien yleisökäsitykseen kuin käsitykseen autonomiasta. Kyselyyn tuli 39 vastausta. Kyselyssä selvitettiin toimituksen yleisöanalytiikan käyttötapoja ja sen hyödyntämistä sekä suhtautumista analytiikkaan.
Tutkielman keskeisimpiä tuloksia on, että yleisöanalytiikka on muuttanut merkittävästi toimittajien käsitystä yleisöstä. Käsitys yleisöstä muodostuu analytiikan perusteella. Helsingin Sanomissa toteutetusta kyselytutkimuksen tuloksista nousee viitteitä, että toimitus päättelee analytiikan kautta, mistä yleisö on kiinnostunut, ja toimitus tekee journalistisia päätöksiä yleisödatan perusteella. Tästä huolimatta toimituksessa on paljon hajontaa yleisöanalytiikkaan suhtautumisessa. Toimituksessa ei vaikuteta olevan yksimielisiä siitä, onko yleisöanalytiikka parantanut journalismin laatua tai vaikuttaako yleisöanalytiikka toimituksen autonomiaan.
Tutkielman teoriaosuuden tarkoituksena on tarkastella, millainen käsitys toimittajilla oli yleisöstä joukkoviestinnän aikakaudella ja miten journalismin suhde muuttui 2000-luvun vaihteessa tapahtuneiden taloudellisten, teknologisten ja kulttuuristen muutosten myötä. Muutokset loivat pohjaa uudelle, mitattavan journalismin aikakaudelle, jossa yleisön seuraaminen analytiikan välityksellä on normi. Teorialuvun lopussa hahmotan tutkimuskirjallisuuden luomaa kuvaa siitä, miten algoritmista yleisöä analysoidaan toimituksessa ympäri maailman, mitä uhkakuvia yleisöanalytiikan käyttöön liittyy ja miten yleisöanalytiikka on vaikuttanut toimittajien yleisösuhteeseen.
Tutkielman empiirisenä aineistona toimii alkuvuodesta 2021 Helsingin Sanomien toimittajille suunnattu kysely. Helsingin Sanomia pidetään digitaalisen journalismin edelläkävijänä Suomessa. Kysely tarjoaa mahdollisuuden syventää tietämystä siitä, miten analytiikkaan suhtaudutaan suomalaismediassa. Lisäksi kysely tarjoaa viitteitä analytiikan vaikutuksesta niin toimittajien yleisökäsitykseen kuin käsitykseen autonomiasta. Kyselyyn tuli 39 vastausta. Kyselyssä selvitettiin toimituksen yleisöanalytiikan käyttötapoja ja sen hyödyntämistä sekä suhtautumista analytiikkaan.
Tutkielman keskeisimpiä tuloksia on, että yleisöanalytiikka on muuttanut merkittävästi toimittajien käsitystä yleisöstä. Käsitys yleisöstä muodostuu analytiikan perusteella. Helsingin Sanomissa toteutetusta kyselytutkimuksen tuloksista nousee viitteitä, että toimitus päättelee analytiikan kautta, mistä yleisö on kiinnostunut, ja toimitus tekee journalistisia päätöksiä yleisödatan perusteella. Tästä huolimatta toimituksessa on paljon hajontaa yleisöanalytiikkaan suhtautumisessa. Toimituksessa ei vaikuteta olevan yksimielisiä siitä, onko yleisöanalytiikka parantanut journalismin laatua tai vaikuttaako yleisöanalytiikka toimituksen autonomiaan.