Teknisten AAC-keinojen haasteet apuvälineen käyttäjän ja hänen lähipiirinsä näkökulmasta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot eli AAC-keinot (Augmentative and Alternative Communication) tarkoittavat keinoja, jotka on suunniteltu tukemaan niiden ihmisten kommunikointia ja vuorovaikutusta, joiden kommunikointitaidot ovat jostain syystä heikentyneet. AAC-keinot voidaan jakaa teknisiin ja ei-teknisiin apuvälineisiin. Esimerkkejä teknisistä apuvälineistä ovat puhelaitteet sekä tietokonepohjaiset kommunikointiohjelmat.

Tämä tutkimus oli kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli tutkia teknisten AAC-keinojen haasteita apuvälineen käyttäjän ja hänen lähipiirinsä näkökulmasta. Teknisen AAC-keinojen haasteiden tutkiminen on tärkeää, jotta niitä voidaan kehittää ja siten parantaa AAC-keinoja käyttävien henkilöiden kommunikointimahdollisuuksia. Katsaukseen valikoitui seitsemän artikkelia ennakkoon määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Aineisto käytiin läpi sisällönanalyysin keinoin, ensin pelkistämällä aineistosta tutkimuskysymyksen kannalta keskeinen sisältö, ja sitten keräämällä keskeinen sisältö, eli kuvatut haasteet taulukkoon. Lopuksi haasteet teemoiteltiin.

Tutkimusaineistosta nousi esiin neljä teknisten AAC-keinojen haasteisiin liittyvää teemaa: käyttäjän olotilaan liittyvät haasteet, laitteen tai ohjelmiston ominaisuuksiin liittyvät haasteet, ympäristöön ja lähipiiriin liittyvät haasteet sekä tekniset haasteet. Käyttäjän olotilaan liittyviä haasteita olivat esimerkiksi väsymys ja halvausoireet. Laitteen tai ohjelmiston ominaisuuksiin liittyviä haasteita esiintyi etenkin silloin, kun laitetta ei ollut muokattu käyttäjälleen sopivaksi, näytöllä oli esimerkiksi samanaikaisesti liian monta valintapainiketta. Lähipiirin toiminta, kuten laitteen siirtäminen pois käyttäjän saatavilta ja ajankäytön haasteet olivat esimerkkejä ympäristöön ja lähipiiriin liittyvistä haasteista. Tekniset haasteet -teema muodostui niistä haasteista, jotka vaikuttivat AAC-keinon luotettavuuteen, kuten ohjelmiston jumiutuminen sekä synteettisen puheen epäselvyys. Lisäksi yhdessä artikkelissa haasteena mainittiin teknisten AAC-keinojen kallis hinta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että teknisten AAC-keinojen käyttöön liittyy useita haasteita, ja eri haasteita voi esiintyä samanaikaisesti. Lisäksi vaikuttaa siltä, että haasteita esiintyy monilla käyttäjäryhmillä riippumatta siitä, mitä teknistä AAC-keinoa he käyttävät. Tutkimuksesta hyötyvät esimerkiksi teknisiä AAC-keinoja suunnittelevat ja kehittävät tahot, sillä tulokset antavat viitteitä siitä, millaisiin asioihin teknistä AAC-keinoa kehitettäessä on syytä kiinnittää huomiota. Tutkimusaineiston perusteella tällaisia asioita vaikuttaa olevan esimerkiksi mahdollisuus muokata AAC-laitetta tai ohjelmistoa yksilön tarpeiden mukaisesti sekä se, että AAC-keino olisi jatkuvasti käyttäjänsä saatavilla. Tutkimuksen tuottamasta tiedosta voivat hyötyä myös puheterapeutit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät teknisiä AAC-keinoja käyttävien henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa.