Laadunarviointi päiväkotien arjessa : Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä laadunarvioinnista ja sen toteutumisesta omassa työssään

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on varhaiskasvatuksen laadunarviointi, josta tarkastelun kohteeksi on otettu pedagogisen toiminnan tasolla tapahtuva laadunarviointi päiväkodeissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päiväkotien lapsiryhmissä työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä varhaiskasvatuksen laadunarvioinnista. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita ensinnäkin siitä, millaisena varhaiskasvatuksen opettajat ymmärtävät varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin, ja toiseksi siitä, miten laadunarviointi toteutuu päiväkodeissa käytännön tasolla varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen kohteena ovat varhaiskasvatuksen opettajien käsitykset, joten se ilmentää fenomenografisen tutkimussuuntauksen piirteitä. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, johon osallistui kymmenen varhaiskasvatuksen opettajaa eri kunnista. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimuksen tuloksissa varhaiskasvatuksen opettajien käsitykset laadunarvioinnista jaoteltiin laadunarvioinnin merkitykseen, laadunarvioinnin kohteisiin, laadunarvioinnin menetelmiin, laadunarvioinnin haasteisiin sekä laadunarviointia edistäviin tekijöihin. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat näkevät laadunarvioinnin varsin merkityksellisenä osana varhaiskasvatustyötä, ja heillä on myös monenlaisia keinoja toteuttaa sitä. Tuloksista kävi ilmi, että laadunarviointi ei kuitenkaan aina toteudu niin hyvin kuin varhaiskasvatuksen opettajat toivoisivat, vaan monet tekijät varhaiskasvatuksen arjessa haastavat sen toteutumista. Kuitenkin tutkimuksessa ilmeni myös sellaisia tekijöitä, jotka varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta edistävät laadunarvioinnin toteutumista omassa työssään.

Tutkimuksen tuloksia voidaan parhaimmillaan hyödyntää pedagogisen toiminnan tasolla tapahtuvan laadunarvioinnin kehittämiseen puuttumalla tutkimuksessa ilmenneisiin laadunarvioinnin haasteisiin ja toisaalta pyrkimällä lisäämään laadunarviointia edistäviä tekijöitä. Esimerkiksi lisäämällä varhaiskasvatuksen henkilöstön tietämystä laadunarvioinnista, kouluttamalla päiväkotien johtajia laadunarviointityön johtamisesta sekä parantamalla varhaiskasvatuksen resursseja, voitaisiin tämän tutkimuksen tulosten perusteella edistää laadunarvioinnin toteutumista päiväkotien arjessa.