Hallinnon tarkastus osana asunto-osakeyhtiön lakisääteistä tilintarkastusta

Abstract

Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastuksen kohteena on yhteisön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös sekä hallinto. Hallinnon tarkastusta on pidetty käsitteellisesti epäselvänä, sillä hallinnon tarkastuksen sisältöä ei ole määritetty tilintarkastuslaissa tai muussa erityislainsäädännössä. Suomalaisen tilintarkastuskäytännön suuntautuessa yhä vahvemmin kansainvälisiin ISA-standardeihin perustuvaksi, on hallinnon tarkastuksen roolia alettu kyseenalaistaa. ISA-standardit eivät tunne hallinnon tarkastusta käsitteenä, sillä hallinto on lakisääteisen tilintarkastuksen kohteena ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on muodostaa käsitys hallinnon tarkastuksen sisällöstä ja arvioida hallinnon tarkastuksen merkitystä osana asunto-osakeyhtiön lakisääteistä tilintarkastusta. Tutkimuksen tavoitteet pyrittiin saavuttamaan rakentamalla ensin asunto-osakeyhtiön hallinnon tarkastuksen teoreettinen viitekehys, jota täydennettiin ja havainnollistettiin tutkimuksen empiiristen tulosten avulla.

Tutkimuksen teoreettisessa osassa rakennettiin viitekehys hallinnon tarkastuksen käsitteen ympärille käyttäen teoriapohjana tilintarkastusalan ammattikirjallisuutta, aiempia tutkimuksia sekä tilintarkastusalaa ja erityisesti hallinnon tarkastusta ohjaavaa lainsäädäntöä ja muita normistoja. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisten teemahaastatteluiden avulla. Haastateltaviksi valittiin neljä kokenutta tilintarkastajaa, jotka edustivat erikokoisia tilintarkastusyhteisöjä Suomessa. Haastatteluaineiston empiirinen analyysi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin ATLAS.ti -ohjelmistoa hyödyntäen.

Asunto-osakeyhtiön hallinnon tarkastuksen teoreettista viitekehystä onnistuttiin havainnollistamaan ja täydentämään empiiristen tutkimustulosten avulla, joten tutkimuksen tavoitteet saavutettiin. Tutkimuksen avulla on mahdollista muodostaa kattava kokonaiskuva asunto-osakeyhtiön hallinnon tarkastuksen sisällöstä ja tilintarkastajan roolista hallinnon tarkastajana. Hallinnon tarkastuksen koettiin olevan lähtökohtaisesti laillisuusvalvontaa, mutta tarpeen tullen siihen kuuluu myös asiakkaan neuvontaa. Hallinnon tarkastuksen keskeisimpänä tavoitteena nähtiin asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien aseman turvaaminen, jossa tilintarkastuksella koettiin olevan aivan keskeinen rooli. Aiemmassa kirjallisuudessa ei ole kirjoitettu tilintarkastajan velvollisuudesta arvioida asunto-osakeyhtiön isännöitsijän luotettavuutta ja ammatillista osaamista, mutta empiiristen tutkimustulosten perusteella sitä pidettiin yhtenä aivan keskeisenä hallinnon tarkastuksen suunnittelun osa-alueena. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin kaksi uutta hallinnon tarkastuksen kohdetta – isännöitsijän veloitukset sekä hallituksen palkkiot –, joiden oikeellisuudesta tilintarkastajan tulisi hallintoa tarkastaessaan varmistua.

Tutkimustulosten perusteella tehtiin myös havainto siitä, että tilintarkastajien suorittama asunto-osakeyhtiön hallinnon tarkastus on selvästi laajempi, mitä ISA-standardien mukaan suoritettu tilintarkastus olisi. Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä suomalaista tilintarkastuskäytäntöä on viime vuosina pyritty yhdenmukaistamaan kansainvälisten tilintarkastusstandardien eli ISA-standardien mukaiseksi. Tulevaisuudessa tilintarkastusalan tutkimusta voisi jatkaa syventymällä eri yhtiömuotojen osalta siihen, miten ISA-standardit soveltuisivat hallinnon tarkastukseen ja miten hallinnon tarkastus mahdollisesti muuttuisi, jos se pohjautuisi ainoastaan ISA-standardeihin.