Psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin arvioiminen, ajallinen kehitys ja yhteys työhyvinvointiin
Juutinen, Soile (2021)
2021
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106075699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106075699
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisen psykososiaalista turvallisuusilmapiiriä (engl. psychosocial safety climate, PSC) arvioivan PSC-kyselyn 12- ja 4-osioisen version psykometrisiä ominaisuuksia ja psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin hyvinvointiyhteyksiä. Psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri viittaa työntekijöiden jaettuun kokemukseen siitä, miten organisaation johto suhtautuu psykologiseen terveyteen ja sen edistämiseen. PSC-12:sta tarkasteltiin rakennevaliditeettia ja sisäistä johdonmukaisuutta, PSC-4:stä niiden lisäksi ajallista pysyvyyttä kahden ja neljän kuukauden aikavälillä sekä kriteerivaliditeettia. Kriteerivaliditeettia tarkasteltiin selvittämällä psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin yhteyttä stressiin ja työn imuun.
Tutkimuksessa käytettiin kahta eri aineistoa, jotka kerättiin osana Tampereen korkeakouluyhteisön korona aikaan ajoittuvaa hyvinvointitutkimusta. PSC-4:ää tarkasteltiin kolmen mittauskerran pitkittäisaineistossa (n = 618), joka kerättiin huhtikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa 2020. PSC-12:a tarkasteltiin erillisessä poikkileikkausaineistossa (n = 483), joka kerättiin kesäkuussa 2020. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin faktorianalyysiä, testi–uusintatesti-korrelaatiota ja hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä.
Faktorianalyysi tunnisti molemmista kyselyversioista vain yhden faktorin, eli PSC-12 ei jakautunut teorian pohjalta muodostetun hypoteesin mukaisesti neljään ulottuvuuteen. Molempien kyselyversioiden sisäinen johdonmukaisuus oli tutkimuksen perusteella hyvä. PSC-4:n ajallinen pysyvyys oli niin ikään korkea, ja kyselyllä arvioitu psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri oli hypoteesin mukaisesti yhteydessä työhyvinvointi muuttujiin sekä samassa aikapisteessä että myöhemmin arvioituna: matala psykososiaalinen turvallisuus ilmapiiri oli yhteydessä korkeampaan stressiin, ja korkea psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri puolestaan edisti henkilöstön kokemaa työn imua eli tarmokkuutta, omistautumista ja työhön uppoutumista.
Tutkimus antoi uutta ja monipuolista tietoa suomenkielisen PSC-kyselyn psykometrisistä ominaisuuksista. PSC-4 vaikuttaa kaiken kaikkiaan psykometrisesti käyttökelpoiselta kyselyltä, joka tavoittaa saman kokonaisilmiön kuin pidempi PSC-12. PSC-4-kyselyä voidaankin tutkimuksen perusteella suositella käytettäväksi jatkotutkimuksissa. Lisäksi tutkimus tuotti työhyvinvoinnin tukemisen kannalta hyödyllistä näyttöä psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin hyvinvointiyhteyksistä sekä perusteita sille, miksi organisaation johdon on hyödyllistä panostaa työntekijöiden psykologiseen hyvinvointiin.
Tutkimuksessa käytettiin kahta eri aineistoa, jotka kerättiin osana Tampereen korkeakouluyhteisön korona aikaan ajoittuvaa hyvinvointitutkimusta. PSC-4:ää tarkasteltiin kolmen mittauskerran pitkittäisaineistossa (n = 618), joka kerättiin huhtikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa 2020. PSC-12:a tarkasteltiin erillisessä poikkileikkausaineistossa (n = 483), joka kerättiin kesäkuussa 2020. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin faktorianalyysiä, testi–uusintatesti-korrelaatiota ja hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä.
Faktorianalyysi tunnisti molemmista kyselyversioista vain yhden faktorin, eli PSC-12 ei jakautunut teorian pohjalta muodostetun hypoteesin mukaisesti neljään ulottuvuuteen. Molempien kyselyversioiden sisäinen johdonmukaisuus oli tutkimuksen perusteella hyvä. PSC-4:n ajallinen pysyvyys oli niin ikään korkea, ja kyselyllä arvioitu psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri oli hypoteesin mukaisesti yhteydessä työhyvinvointi muuttujiin sekä samassa aikapisteessä että myöhemmin arvioituna: matala psykososiaalinen turvallisuus ilmapiiri oli yhteydessä korkeampaan stressiin, ja korkea psykososiaalinen turvallisuusilmapiiri puolestaan edisti henkilöstön kokemaa työn imua eli tarmokkuutta, omistautumista ja työhön uppoutumista.
Tutkimus antoi uutta ja monipuolista tietoa suomenkielisen PSC-kyselyn psykometrisistä ominaisuuksista. PSC-4 vaikuttaa kaiken kaikkiaan psykometrisesti käyttökelpoiselta kyselyltä, joka tavoittaa saman kokonaisilmiön kuin pidempi PSC-12. PSC-4-kyselyä voidaankin tutkimuksen perusteella suositella käytettäväksi jatkotutkimuksissa. Lisäksi tutkimus tuotti työhyvinvoinnin tukemisen kannalta hyödyllistä näyttöä psykososiaalisen turvallisuusilmapiirin hyvinvointiyhteyksistä sekä perusteita sille, miksi organisaation johdon on hyödyllistä panostaa työntekijöiden psykologiseen hyvinvointiin.