Supplier Collaboration During Product Life Cycle: Pre-study of Supplier Collaboration Development in Assembly Manufacturing
Kujala, Anni (2021)
Kujala, Anni
2021
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106045683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106045683
Tiivistelmä
The importance of suppliers to the competitiveness of companies in the manufacturing industry is significant. Companies want to concentrate more on their core competencies and extensively utilize subcontracting and the expertise of suppliers’. Collaborating with several suppliers requires good information management and real-time information sharing across the supply chain. The possibility of digital integrations between the parties in the supply chain has brought new opportunities for up-to-date information sharing throughout the supply chain.
This master’s thesis is a pre-study of supplier collaboration development at “the case company”, on whose commission this study has been executed. This study aims to create a basis for successful supplier collaboration and its development in the context of the case company. One of the development actions, the case company has planned to implement the digital tool, such as supplier portal, to streamline collaboration with suppliers. Supplier collaboration was approached from the product life cycle approach in this study. The aim of using this approach was to get a holistic view of supplier collaboration at the different phases of the product life cycle. The aim was also to prevent the silo effect internally and increase cross-functional awareness at the case company. The first objective of this study was to identify key objectives of successful supplier collaboration and gather metrics on how to measure the success of the collaboration. The second objective was to gather a preliminary requirement list for successful supplier collaboration and create a simple requirement assessment tool to prioritize and evaluation of these requirements against objectives. The study was conducted as an interview study by interviewing both the employees of the case company and the representatives of four pre-selected suppliers. Gathered research material was analyzed by qualitative content analysis.
First, the current state analysis of the supplier collaboration at the case company was conducted and potential areas of development were identified. Next, the 9 key objectives and 23 sub-objectives were identified for supplier-related processes at different product life cycle phases. A proposal for the metrics to measure collaboration success in the areas of suppliers’ financial, operational, and quality performance was suggested. A preliminary requirement list was gathered, and the most critical requirements are presented. The first version of the requirement assessment tool was created as a form of the weighted decision matrix.
Through this pre-study, the case company is now defined its objectives for supplier collaboration and can assess the importance of each development action concerning the achievement of these objectives. It can be stated based on the results of this study, that the case company is currently satisfied with the state of supplier collaboration, but improvements need to be conducted. This study presents that the case company is not ready to digitalize its supplier collaboration by investing in digital collaboration tools before the case company’s internal development needs are resolved. The suggestion of three potential development actions was suggested to the areas of collaboration that are currently hindering the success of the collaboration. Toimittajien merkitys valmistavan teollisuuden yritysten kilpailukyvylle on merkittävä. Yritykset haluavat keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja hyödyntää yhä enemmän alihankkijoita ja toimittajien eritysosaamista. Yhteistyö usean eri toimittajan kanssa vaatii hyvää tiedon hallintaa ja ajantasaista jakamista toimitusketjussa. Mahdollisuus toimitusketjun osapuolten väliseen digitaaliseen integraatioon on tuonut uusia mahdollisuuksia tiedon ajantasaiseen jakamiseen toimitusketjussa.
Tämä diplomityö on esitutkimus toimittajayhteistyön kehittämisestä ”kohdeyrityksessä”, jonka toimeksiantona tämä työ on toteutettu. Tämän diplomityön tavoitteena on luoda pohja onnistuneelle toimittajayhteistyölle ja sen kehittämiselle kohdeyrityksessä. Yhtenä kehitystoimenpiteenä kohdeyritys on suunnitellut digitaalisen työkalun, kuten toimittajaportaalin, käyttöönottoa toimittajayhteistyön sujuvoittamiseksi. Tässä työssä toimittajayhteistyötä lähestyttiin tuotteen elinkaaren näkökulmasta. Tällä lähestymistavalla tavoiteltiin kokonaisvaltaista näkemystä toimittajayhteistyöhön tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Tavoitteena oli myös vähentää sisäistä siiloutumista ja lisätä poikkitoiminnollista tietoisuutta kohdeyrityksessä.
Työn ensimmäisenä tavoitteena oli tunnistaa onnistuneen toimittajayhteistyön keskeiset tavoitteet ja koota mittarit, joiden avulla yhteistyön onnistumista voidaan mitata. Työn toisena tavoitteena oli kerätä alustava listaus vaatimuksista onnistuneelle toimittajayhteistyölle sekä luoda yksinkertainen vaatimusten arviointityökalu priorisoimaan ja arvioimaan näitä vaatimuksia yhteistyön tavoitteisiin nähden. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena haastattelemalla kohdeyrityksen työntekijöitä ja neljää etukäteen valittua toimittajan edustajaa. Kerätty haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaattein.
Ensimmäiseksi analysoitiin toimittajayhteistyön nykytila ja tunnistettiin tämän hetken yhteistyön potentiaaliset kehityskohteet. Tämän jälkeen tunnistettiin 9 päätavoitetta ja 23 alitavoitetta kohdeyrityksen toimittajayhteistyöhön liittyvissä prosesseissa jokaisessa tuotteen elinkaaren vaiheessa. Ehdotus yhteistyön onnistumista mittaavista mittareista tehtiin toimittajien taloudellisen, operatiivisen ja laadullisen suorituskyvyn mittaamiseksi. Alustava vaatimuslistaus muodostettiin ja kriittisimmät vaatimukset esitettiin tuloksissa. Ensimmäinen versio vaatimusten arviointityökalusta toimii päätösmatriisin periaattein.
Tämän esitutkimuksen avulla kohdeyritys on määritellyt tavoitteensa toimittajayhteistyölle, ja kykenee arvioimaan jokaisen kehitystoimenpiteensä merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn tulosten perusteella todettiin, että kohdeyrityksen toimittajayhteistyöhön ollaan tyytyväisiä, mutta myös kehitettävää on. Tämän tutkimuksen perustella kohdeyritys ei ole valmis investoimaan yhteistyön digitalisointiin ennen kohdeyrityksen sisäisten kehitystarpeiden ratkaisemista. Kohdeyritykselle esitettiin kolme potentiaalista kehitystoimenpidettä tunnistetuille osa-alueille, jotka ovat nykyisen toimittajayhteistyön onnistumisen esteenä.
This master’s thesis is a pre-study of supplier collaboration development at “the case company”, on whose commission this study has been executed. This study aims to create a basis for successful supplier collaboration and its development in the context of the case company. One of the development actions, the case company has planned to implement the digital tool, such as supplier portal, to streamline collaboration with suppliers. Supplier collaboration was approached from the product life cycle approach in this study. The aim of using this approach was to get a holistic view of supplier collaboration at the different phases of the product life cycle. The aim was also to prevent the silo effect internally and increase cross-functional awareness at the case company. The first objective of this study was to identify key objectives of successful supplier collaboration and gather metrics on how to measure the success of the collaboration. The second objective was to gather a preliminary requirement list for successful supplier collaboration and create a simple requirement assessment tool to prioritize and evaluation of these requirements against objectives. The study was conducted as an interview study by interviewing both the employees of the case company and the representatives of four pre-selected suppliers. Gathered research material was analyzed by qualitative content analysis.
First, the current state analysis of the supplier collaboration at the case company was conducted and potential areas of development were identified. Next, the 9 key objectives and 23 sub-objectives were identified for supplier-related processes at different product life cycle phases. A proposal for the metrics to measure collaboration success in the areas of suppliers’ financial, operational, and quality performance was suggested. A preliminary requirement list was gathered, and the most critical requirements are presented. The first version of the requirement assessment tool was created as a form of the weighted decision matrix.
Through this pre-study, the case company is now defined its objectives for supplier collaboration and can assess the importance of each development action concerning the achievement of these objectives. It can be stated based on the results of this study, that the case company is currently satisfied with the state of supplier collaboration, but improvements need to be conducted. This study presents that the case company is not ready to digitalize its supplier collaboration by investing in digital collaboration tools before the case company’s internal development needs are resolved. The suggestion of three potential development actions was suggested to the areas of collaboration that are currently hindering the success of the collaboration.
Tämä diplomityö on esitutkimus toimittajayhteistyön kehittämisestä ”kohdeyrityksessä”, jonka toimeksiantona tämä työ on toteutettu. Tämän diplomityön tavoitteena on luoda pohja onnistuneelle toimittajayhteistyölle ja sen kehittämiselle kohdeyrityksessä. Yhtenä kehitystoimenpiteenä kohdeyritys on suunnitellut digitaalisen työkalun, kuten toimittajaportaalin, käyttöönottoa toimittajayhteistyön sujuvoittamiseksi. Tässä työssä toimittajayhteistyötä lähestyttiin tuotteen elinkaaren näkökulmasta. Tällä lähestymistavalla tavoiteltiin kokonaisvaltaista näkemystä toimittajayhteistyöhön tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Tavoitteena oli myös vähentää sisäistä siiloutumista ja lisätä poikkitoiminnollista tietoisuutta kohdeyrityksessä.
Työn ensimmäisenä tavoitteena oli tunnistaa onnistuneen toimittajayhteistyön keskeiset tavoitteet ja koota mittarit, joiden avulla yhteistyön onnistumista voidaan mitata. Työn toisena tavoitteena oli kerätä alustava listaus vaatimuksista onnistuneelle toimittajayhteistyölle sekä luoda yksinkertainen vaatimusten arviointityökalu priorisoimaan ja arvioimaan näitä vaatimuksia yhteistyön tavoitteisiin nähden. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena haastattelemalla kohdeyrityksen työntekijöitä ja neljää etukäteen valittua toimittajan edustajaa. Kerätty haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaattein.
Ensimmäiseksi analysoitiin toimittajayhteistyön nykytila ja tunnistettiin tämän hetken yhteistyön potentiaaliset kehityskohteet. Tämän jälkeen tunnistettiin 9 päätavoitetta ja 23 alitavoitetta kohdeyrityksen toimittajayhteistyöhön liittyvissä prosesseissa jokaisessa tuotteen elinkaaren vaiheessa. Ehdotus yhteistyön onnistumista mittaavista mittareista tehtiin toimittajien taloudellisen, operatiivisen ja laadullisen suorituskyvyn mittaamiseksi. Alustava vaatimuslistaus muodostettiin ja kriittisimmät vaatimukset esitettiin tuloksissa. Ensimmäinen versio vaatimusten arviointityökalusta toimii päätösmatriisin periaattein.
Tämän esitutkimuksen avulla kohdeyritys on määritellyt tavoitteensa toimittajayhteistyölle, ja kykenee arvioimaan jokaisen kehitystoimenpiteensä merkitystä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn tulosten perusteella todettiin, että kohdeyrityksen toimittajayhteistyöhön ollaan tyytyväisiä, mutta myös kehitettävää on. Tämän tutkimuksen perustella kohdeyritys ei ole valmis investoimaan yhteistyön digitalisointiin ennen kohdeyrityksen sisäisten kehitystarpeiden ratkaisemista. Kohdeyritykselle esitettiin kolme potentiaalista kehitystoimenpidettä tunnistetuille osa-alueille, jotka ovat nykyisen toimittajayhteistyön onnistumisen esteenä.