Measuring Finnish Output Gap with Structural VARs: Past & Present Estimates

Abstract

The output gap is an economic measure that aims to describe whether an economy produces too much or too little relative to its capacity and capabilities in terms of output, reflecting a phase in a business cycle. Ideally, accurate information about the size of the gap may enable timing and sizing of stabilization measures proportionate to a cycle. The size of the gap is based on the difference between the potential and actual output of an economy. Actual output is typically compiled in a national statistical institute from observed economic activity, whereas potential output cannot be directly observed, for which there are several measures to choose from.

This thesis examines uncertainty in the output gap measures, constructed applying structural VAR-based methods to the Finnish full sample and real-time data. These measures are compared across different samples and between methods, but the primary focus is on real-time performance.

The reliability of real-time output gap estimates has been frequently questioned, as they tend to be the subject of ex-post revisions, particularly around economic turning points when the importance of the measurement tends to be emphasized. The ex-post revisions are typically associated with measurement errors in potential output, resulting from erroneous measurements in real-time. The recent empirical literature suggests that structural VAR-decompositions are able to reconstruct more reliable potential output and output gap estimates in real-time.

The results show how the output gap measures reconstructed from two types of structural VAR and the measure based on the cyclical component of the univariate Hodrick–Prescott (HP) filter form somewhat similar views about the cyclical development in Finland with full sample data. Actual output appears to be above or under potential, mainly when it is supported by the history and macroeconomic indicators. However, the size of the measures differs, particularly around economic turning points. Sometimes differences between the measures may be even several percentage points, and even the sign of the estimate may differ when actual output is close to potential.

The consistency of the output gap estimates improves over time, suggesting that ex-post revisions tend to be greater at the end of the sample. GDP data revisions do not appear to be the primary source of the revisions suggesting that these models identify too slowly whether changes in output will be long-lived, particularly around economic turning points. However, exceptionally large revisions in actual output may also affect the estimates.

All the applied output gap measures point towards greater positive output gap estimates for the period of overheating prior to the global financial crisis with the full sample than with real-time data, suggesting that these models overestimate the level of potential output during the periods of overheating. The estimates also show how the output gap measures based on structural VAR methods appear to react consistently to extreme economic turning points, but to gradual reversal of cycles are reacted with a delay. Overall, the real-time assessments do not show an indication of better real-time performance of structural VAR methods relative to the univariate HP filter with the Finnish data.

Tuotantokuilu on taloudellinen mittari, joka pyrkii kuvaamaan tuottaako talous liian paljon vai vähän kapasiteettiinsa ja kyvykkyyksiinsä nähden heijastaen suhdannevaihetta. Parhaimmillaan tarkka tieto kuilun koosta voi mahdollistaa vakauttamistoimenpiteiden ajoituksen ja mitoituksen suhdannevaiheeseen. Kuilun koko perustuu talouden potentiaalisen ja toteutuneen tuotannon väliseen eroon. Toteutuneen tuotannon laatii tyypillisesti kansallinen tilastoviranomainen havaitun taloudellisen toiminnan perusteella, kun taas potentiaalista tuotantoa ei voida suoraan havaita, jonka arvioimiseksi on olemassa useita erilaisia mittareita.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tuotantokuilumittareihin liittyvää epävarmuutta, jotka on muodostettu rakenteellisilla VAR-malleilla, sekä lopullista että reaaliaikaista aineistoa hyödyntämällä. Kyseisiä mittareita vertaillaan otoksien ja menetelmien välillä, mutta ensisijainen painopiste on menetelmien reaaliaikaisen suorituskyvyn tarkastelussa.

Reaaliaikaisten tuotantokuiluarvioiden luotettavuutta on usein kyseenalaistettu, koska arvioihin tehdään usein jälkikäteisiä tarkistuksia erityisesti talouden käännekohtien ympärillä, jolloin mittaamisen merkitys tapaa olla korostunut. Tuotantokuiluarvioihin jälkikäteen tehdyt tarkistukset liittyvät tyypillisesti potentiaalisen tuotannon mittausvirheisiin, jotka seurausta virheellisistä reaaliaikaisista mittauksista. Viimeaikainen empiirinen kirjallisuus viittaa siihen, että rakenteelliset VAR-hajottelemat kykenevät muodostamaan luotettavampia arviota potentiaalisen tuotannosta ja tuotantokuilusta reaaliajassa.

Tulokset osoittavat kuinka kahteen rakenteelliseen VAR-menetelmään perustuvat tuotantokuilumittarit, ja Hodrick–Prescott-suotimen suhdannekomponentti, muodostavat melko samankaltaiset näkemykset Suomen suhdannekehityksestä täydellisillä otostiedoilla. Toteutunut tuotanto on potentiaalin ylä- tai alapuolella enimmäkseen silloin kun historia ja makrotaloudelliset indikaattorit tukevat sitä. Mittareiden koot kuitenkin eroavat erityisesti talouden käännekohtien ympäristössä. Joskus erot mittareiden välillä saattavat olla jopa useita prosenttiyksikköjä, ja jopa arvioiden etumerkki voi vaihdella, kun toteutunut tuotanto on lähellä potentiaalia.

Tuotantokuiluarvioiden johdonmukaisuus paranee ajan mittaan, joka osoittaa, että jälkitarkastukset ovat yleensä suurempia otoksen loppupäässä. Bruttokansantuotteen revisiot eivät ole jälkikäteistarkistuksien ensisijainen lähde, mikä viittaa siihen, että sovelletut mallit tunnistavat liian hitaasti ovatko muutokset tuotannossa pitkäikäisiä, etenkin talouden käännekohtien ympäristössä. Toteutuneen tuotannon poikkeuksellisen suuret tarkistukset saattavat kuitenkin vaikuttaa tuotantokuiluarvioiden kokoon.

Kaikki sovelletut tuotantokuilumittarit osoittavat suurempia positiivisia tuotantokuiluarvioita täydellisellä aineistolla kuin reaaliaikaisella aineistolla talouden ylikuumetessa ennen globaalia finanssikriisiä, mikä viittaa siihen, että malleilla on taipumus yliarvioida potentiaalisen tuotannon taso talouden ylikuumenemisen aikana. Arviot osoittavat myös, kuinka VAR-menetelmiin perustuvat tuotantokuilumittarit vaikuttavat reagoivan jyrkkiin talouden käännekohtiin johdonmukaisesti, mutta suhdanteen asteittaisiin kääntymisiin mallit näyttävät reagoivat viiveellä. Kaiken kaikkiaan tuotantokuilun reaaliaikaiset arvioinnit eivät osoita rakenteellisten VAR-menetelmien parempaa reaaliaikaista suorituskykyä verrattuna yksimuuttujaiseen HP-suodattimeen suomalaisella aineistolla.