Valvontakapitalismin vaikutukset länsimaiseen demokratiaan: Tapaus: Yhdysvaltojen presidentinvaalit 2008-2020 Facebookin vaikuttamisen prosessin näkökulmasta
Vasamies, Joona (2021)
2021
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106035658
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106035658
Tiivistelmä
Globalisaation olosuhteissa yritystoiminnan ja politiikan väliset rajat ovat hämärtyneet. Joissakin tapauksissa monikansallisilla suuryrityksillä ajatellaan olevan jopa enemmän vaikutusvaltaa kuin yksittäisten valtioiden hallituksilla. Siksi onkin hieman yllättävää, että vain ani harvat kansainvälisten suhteiden tutkijat ovat huomioineet monikansallisten suuryritysten roolin maailman valtasuhteiden analyyseissään. Näiden yritysten vallankäytön tutkimukselle on kuitenkin selvä tarve nykyisessä talouden ohjaamassa demokraattisessa valtiojärjestelmässä. Uhkana on poliittisen vallan valuminen taloudellisille instituutioille ja toimijoille. Äärimmilleen vietynä kysymys on länsimaisen demokratian mallin haastamisesta. Tämä kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella yritystoiminnan ja politiikan välisen rajan hämärtymisen vaikutuksia länsimaiseen demokratiaan tapaustutkimuksen keinoin. Tapauksesi on valittu Yhdysvaltojen presidentinvaalit vuosien 2008-2020 välisenä aikana Facebookin vaikuttamisen näkökulmasta.
Hyödynnän yritystoiminnan ja politiikan välisen rajan hämärtymisen analyysissäni vuonna 2019 julkaistua kirjaa ’The Age of Surveillance Capitalism: the Fight for a Human Future at the New Frontier of Power’, jossa kirjan kirjoittaja professori Shoshana Zuboff esittelee kokonaisvaltaisen teorian valvontakapitalismista. Erityisen hyödylliseksi tämän kandidaatintutkielman kannalta osoittautui Zuboffin esittämä kiistämisen sykli (disposession cycle), joka auttaa ymmärtämään kuinka monikansallisten suuryritysten vaikutusvallan kasvu on mahdollistunut. Zuboffin mukaan valvomattomuutta ylläpidetään ja vastuuta väistellään suunnitelmallisesti kiistämisen syklin avulla.
Yhdysvaltojen presidentinvaaleja koskeva analyysini osoittaa, kuinka Facebook on ollut sekä poliittisen vaikuttamisen toimija että alusta kaikissa vuosien 2008-2020 välillä järjestetyissä vaaleissa. Poliittisen vaikuttamisen jatkuvuuden mahdollistumiseen vaikuttaa löydöksieni perusteella Facebookin ansaintalogiikan, eli Shoshana Zuboffin nimeämän valvontakapitalismin kiistämisen sykli, joskin hieman modifioituna. Vaalivaikuttamisen taustalta löytyy kolme neljästä syklin vaiheesta; tunkeutuminen, totuttaminen sekä sopeuttaminen. Näiden vaiheiden implementointi auttaa Facebookia oikeuttamaan toimintaansa kansalaisille. Uudelleenohjaamiseen vaiheen tehtävä on suunnata Facebookin julkisiin toimiin kohdistuvaa huomiota toisaalle. Tämä ei kuitenkaan ole poliittisen vaikuttamisen toiminnalle oleellista. Vaalivaikuttamista voidaan pitää enemmänkin piilotettuna taustatoimintona, joka ei ainakaan julkisesti ole Facebookin ensisijainen tehtävä.
Tutkimustulokseni viestii siitä, että länsimaisten demokratioiden lainsäädäntö ei ole pysynyt teknologisen kehityksen perässä. Toisaalta se kertoo myös siitä, kuinka nykyisessä globalisoituneessa, pääosin kapitalistisessa maailmassa talous on ensisijaista kaikkeen muuhun nähden. Demokratian kannalta olisi oleellista ottaa yrityksiltä valtaa pois esimerkiksi lainsäädännön keinoin. Onnistumisen vuoksi olisi myös hyvä koordinoida lainsäädäntöä ylikansallisesti. Tämän vuoksi ylikansallisen ohjaavan instituution perustaminen voisi olla perusteltua.
Hyödynnän yritystoiminnan ja politiikan välisen rajan hämärtymisen analyysissäni vuonna 2019 julkaistua kirjaa ’The Age of Surveillance Capitalism: the Fight for a Human Future at the New Frontier of Power’, jossa kirjan kirjoittaja professori Shoshana Zuboff esittelee kokonaisvaltaisen teorian valvontakapitalismista. Erityisen hyödylliseksi tämän kandidaatintutkielman kannalta osoittautui Zuboffin esittämä kiistämisen sykli (disposession cycle), joka auttaa ymmärtämään kuinka monikansallisten suuryritysten vaikutusvallan kasvu on mahdollistunut. Zuboffin mukaan valvomattomuutta ylläpidetään ja vastuuta väistellään suunnitelmallisesti kiistämisen syklin avulla.
Yhdysvaltojen presidentinvaaleja koskeva analyysini osoittaa, kuinka Facebook on ollut sekä poliittisen vaikuttamisen toimija että alusta kaikissa vuosien 2008-2020 välillä järjestetyissä vaaleissa. Poliittisen vaikuttamisen jatkuvuuden mahdollistumiseen vaikuttaa löydöksieni perusteella Facebookin ansaintalogiikan, eli Shoshana Zuboffin nimeämän valvontakapitalismin kiistämisen sykli, joskin hieman modifioituna. Vaalivaikuttamisen taustalta löytyy kolme neljästä syklin vaiheesta; tunkeutuminen, totuttaminen sekä sopeuttaminen. Näiden vaiheiden implementointi auttaa Facebookia oikeuttamaan toimintaansa kansalaisille. Uudelleenohjaamiseen vaiheen tehtävä on suunnata Facebookin julkisiin toimiin kohdistuvaa huomiota toisaalle. Tämä ei kuitenkaan ole poliittisen vaikuttamisen toiminnalle oleellista. Vaalivaikuttamista voidaan pitää enemmänkin piilotettuna taustatoimintona, joka ei ainakaan julkisesti ole Facebookin ensisijainen tehtävä.
Tutkimustulokseni viestii siitä, että länsimaisten demokratioiden lainsäädäntö ei ole pysynyt teknologisen kehityksen perässä. Toisaalta se kertoo myös siitä, kuinka nykyisessä globalisoituneessa, pääosin kapitalistisessa maailmassa talous on ensisijaista kaikkeen muuhun nähden. Demokratian kannalta olisi oleellista ottaa yrityksiltä valtaa pois esimerkiksi lainsäädännön keinoin. Onnistumisen vuoksi olisi myös hyvä koordinoida lainsäädäntöä ylikansallisesti. Tämän vuoksi ylikansallisen ohjaavan instituution perustaminen voisi olla perusteltua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]