Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia laatupelistä laadun arvioinnin ja osallisuuden välineenä
Isomöttönen, Nea (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106025644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106025644
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajille kertyneitä kokemuksia paikallisen tason varhaiskasvatuksen laadun arviointiin kehitetystä arviointivälineestä, laatupelistä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla ymmärryksen lisäämiseksi laatupeliä ilmiönä, jota ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti lasten osallisuuteen ja varhaiskasvatuksen laadun arviointiin itsearviointivälineestä saatujen kokemuksien avulla. Tutkimuskohteena olleet varhaiskasvatuksen opettajat ovat merkittävässä asemassa toteuttaessaan lakiperusteista varhaiskasvatuksen toiminnan arviointia, jonka yhteydessä tulee huomioida ohjaavien asiakirjojen sisältämä velvoite lasten osallisuudesta arviointiin.
Tutkimusaineisto koostui erään pirkanmaalaisen kunnan varhaiskasvatuksen opettajille teetetyn sähköisen kyselyn vastauksista, jotka kerättiin alkuvuonna 2021. Aineisto muodostui 11 kyselylomakkeen vastauksesta, jotka ilmentävät kokemuksia laatupelistä. Kokemusten tutkimisen ja merkitysten tarkastelun johdosta tutkimus sai fenomenologisia piirteitä. Tutkimusaineiston analyysissa hyödynnettiin laadullisen sisällönanalyysin aineistolähtöistä ja teoriasidonnaista sisällönanalyysin menetelmää.
Tutkimuksen tulokset osoittivat laatupelin käytön tuottaneen sekä myönteisiä että kielteisiä käyttökokemuksia. Laatupeli koettiin merkityksien näkökulmasta tärkeänä tiedontuottajana ja lapsinäkökulman korostajana. Laatupelin unohtunut käyttö kuvasi sen riittämättömyyttä arviointivälineenä. Pelin tuloksia dokumentoitiin ja raportoitiin vaihtelevasti, eniten oman yksikön tasolla. Laatupelin tuottama arviointitieto tuki varhaiskasvatuksen opettajan työssä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Arviointitiedon saamiseksi peli edellytti lapselta kielellistä kehittyneisyyttä ja aikuiselta perehtyneisyyttä lasten tuntemisen lisäksi. Lapsen osallisuus sai pelin eri vaiheissa erilaisia muotoja; osallisuus toteutui vahvasti pelin jälkeen, kohtalaisesti pelin aikana ja olemattomasti ennen peliä. Kokonaisuudessaan laatupelistä löytyi enemmän osallisuutta estäviä kuin osallisuutta edistäviä tekijöitä.
Kokemuksiin perustuen laatupeli nähdään arvokasta tietoa tuottavana arviointivälineenä, jonka käyttö vaatii varhaiskasvatuksen opettajalta perehtyneisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Ristiriitaiset kokemukset viittaavat arviointivälineen kehittämisen tarpeeseen käytön lisäämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi varhaiskasvatuksen laadunhallintajärjestelmää. Lapsen osallisuus toteutuu pelissä tyydyttävästi tulosten perusteella, joten aikuisjohtoinen laatupeli vaatii kehittämistä myös osallisuuden tukemisen näkökulmasta.
Tutkimusaineisto koostui erään pirkanmaalaisen kunnan varhaiskasvatuksen opettajille teetetyn sähköisen kyselyn vastauksista, jotka kerättiin alkuvuonna 2021. Aineisto muodostui 11 kyselylomakkeen vastauksesta, jotka ilmentävät kokemuksia laatupelistä. Kokemusten tutkimisen ja merkitysten tarkastelun johdosta tutkimus sai fenomenologisia piirteitä. Tutkimusaineiston analyysissa hyödynnettiin laadullisen sisällönanalyysin aineistolähtöistä ja teoriasidonnaista sisällönanalyysin menetelmää.
Tutkimuksen tulokset osoittivat laatupelin käytön tuottaneen sekä myönteisiä että kielteisiä käyttökokemuksia. Laatupeli koettiin merkityksien näkökulmasta tärkeänä tiedontuottajana ja lapsinäkökulman korostajana. Laatupelin unohtunut käyttö kuvasi sen riittämättömyyttä arviointivälineenä. Pelin tuloksia dokumentoitiin ja raportoitiin vaihtelevasti, eniten oman yksikön tasolla. Laatupelin tuottama arviointitieto tuki varhaiskasvatuksen opettajan työssä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Arviointitiedon saamiseksi peli edellytti lapselta kielellistä kehittyneisyyttä ja aikuiselta perehtyneisyyttä lasten tuntemisen lisäksi. Lapsen osallisuus sai pelin eri vaiheissa erilaisia muotoja; osallisuus toteutui vahvasti pelin jälkeen, kohtalaisesti pelin aikana ja olemattomasti ennen peliä. Kokonaisuudessaan laatupelistä löytyi enemmän osallisuutta estäviä kuin osallisuutta edistäviä tekijöitä.
Kokemuksiin perustuen laatupeli nähdään arvokasta tietoa tuottavana arviointivälineenä, jonka käyttö vaatii varhaiskasvatuksen opettajalta perehtyneisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Ristiriitaiset kokemukset viittaavat arviointivälineen kehittämisen tarpeeseen käytön lisäämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi varhaiskasvatuksen laadunhallintajärjestelmää. Lapsen osallisuus toteutuu pelissä tyydyttävästi tulosten perusteella, joten aikuisjohtoinen laatupeli vaatii kehittämistä myös osallisuuden tukemisen näkökulmasta.