Language Transfer in the Pied-Piping and Preposition Stranding Constructions of Native Finnish and Swedish Speakers: A Comparison

Abstract

In the context of second language acquisition research, the influence of a learners’ mother tongue in the acquisition of their target language has always been of substantial interest. This influence, called language transfer, can be either negative or positive. Most studies, especially those conducted on L1 speakers of Finnish, emphasize the errors Finns make in their English and the negative transfer effects the Finnish language has on the acquisition of English.

Thus, the purpose of this thesis is to search for facilitative effects (positive transfer) that Finnish as a native language may have on the acquisition of English. On a practical level, we will compare Finnish-speaking and Swedish-speaking learners of English in the way they utilize pied-piping and preposition stranding in their written English. As the Finnish language only pied-pipes and the Swedish language prefers preposition stranding, and as one of these structures (pied-piping) is considered more formal than the other, the chosen topic is fruitful for both searching for facilitation and for comparing these two L1 groups together. The data for our research was collected from the International Corpus of Learner English.

The findings of this study suggest that it is possible that the Finnish language produces facilitation in the production of pied-piping, and that the Finnish learner is at least as proficient as the Swedish learner in the context of pied-piping and preposition stranding in their written English.

Nonetheless, no generalizations can be made from the results of this study, due to its small scale and because of the difficulties of proving facilitation. In addition, studying spoken English could have produced more interesting results, as the production of speech is more spontaneous and less careful than that of writing. Future studies on the facilitative effects of the Finnish language on the acquisition of English could focus on studying speech and be conducted on a larger scale.

Äidinkielen vaikutus kohdekielen omaksumiseen on ilmiö, joka on aina ollut merkittävän kiinnostuksen kohteena toisen kielen oppimisen tutkimusalalla. Tämä vaikutus, nimeltään äidinkielen siirtovaikutus, voi olla laadultaan negatiivista tai positiivista. Suuri osa tutkimuksista, jotka ovat keskittyneet suomen kieltä äidinkielenään puhuvien oppijoiden englannin kielen käytön tarkasteluun, ovat lähinnä korostaneet suomalaisten oppijoiden tekemiä virheitä sekä suomen kielen aiheuttamia negatiivisia siirtovaikutuksia englannin kielen oppimiselle.

Tämän tutkielman tarkoituksena on keskittyä tutkimaan nimenomaan niitä mahdollisia positiivisia siirtovaikutuksia, joita suomen kieli tuottaa englannin kielen oppimisen avuksi. Käytännön tasolla me vertailemme äidinkielenään suomea ja ruotsia puhuvia suomalaisia englannin kielen oppijoita siinä, kuinka he käyttävät kirjoittamansa englannin kielen relatiivilauseissa ns. pied-piping ja preposition stranding -rakenteita. Aiheen valinta on mieluinen positiivisen siirtovaikutuksen tutkimiselle ja kahden eri äidinkieltä puhuvan ryhmän vertailulle, koska suomen kielessä on mahdollista käyttää vain pied-piping-rakennetta, kun taas ruotsin kielen kohdalla ilmenee lähinnä vain preposition stranding-konstruktiota. Lisäksi pied-pipingia pidetään englannin kielessä muodollisempana rakenteena, joten jos suomen kielestä on apua sen omaksumiselle, voidaan puhua positiivisen siirtovaikutuksen toteutumisesta. Tässä tutkimuksessa käytetty materiaali kerättiin International Corpus of Learner English-korpuksesta.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat suomen kielen tuottamien positiivisten siirtovaikutusten mahdollisen olemassaolon liittyen pied-pipingiin sekä sen, että suomea äidinkielenään puhuvat oppijat ovat tässä kontekstissa vähintään yhtä päteviä kuin ruotsin kielen puhujat.

Yleistyksiä ei kuitenkaan voida tehdä tutkimuksen pienen skaalan ja positiivisen siirtovaikutuksen todistamisen vaikeuden takia. Lisäksi puhutun englannin tutkiminen olisi saattanut olla hyödyllisempää johtuen puhekielen spontaaniudesta. Tulevaisuudessa suomen kielen positiivisista siirtovaikutuksista englannin kieleen tehtävät tutkimukset voisivat olla laajempia ja keskittyä ennemminkin puhutun kielen tutkimiseen.