Vuorovaikutuksen rakenteet työyhteisön pikaviestinnässä

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiseksi vuorovaikutus pikaviestimissä on erään yrityksen työyhteisössä rakentunut. Pikaviestintä on internetin välityksellä tapahtuvaa kirjallista viestienvaihtoa, jossa vastaanottajalle lähetetty teksti on lähes välittömästi tämän luettavissa. Tässä tutkielmassa viestinnän ja sen mukana myös organisaation sosiaalista rakentumista tarkastellaan Giddensin (1984) strukturaatioteorian kehyksessä. Strukturaatioteorian mukaan vuorovaikutuksessa rakentuvat, ylläpidettävät ja haastettavat sosiaaliset rakenteet koostuvat säännöistä ja resursseista.

Pikaviestinnän tutkimus on keskittynyt erityisesti organisaatiolle koituviin välineellisiin hyötyihin ja haittoihin sekä tekijöihin, jotka erottavat pikaviestinnän muista organisaatioviestinnän kanavista. Pikaviestintää ei riittävästi ole tarkasteltu strukturaatioteorian kehyksessä, eikä sen roolia organisaation sosiaalisissa rakenteissa ole tutkittu tarpeeksi, kun huomioidaan pikaviestinnän yleisyyden kasvu viime vuosikymmeninä työ- ja vapaa-ajan konteksteissa. Tutkimusongelmana on selvittää, millaiset vuorovaikutuksen rakenteet ohjaavat työyhteisön pikaviestintää. Tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä pikaviestinten merkityksestä työyhteisö-viestinnässä sekä strukturaatioteorian sovellettavuudesta vastaaviin tutkimusaiheisiin. Tutkimusongelmaan etsitään vastauksia kolmella kysymyksellä: millaisia sääntöjä ja resursseja työyhteisön pikaviestimissä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on havaittavissa ja millaisia merkityksiä pikaviestimissä tapahtuvan vuorovaikutuksen rakenteilla on organisaation viestinnän ja toiminnan kokonaisuudelle. Rakenteet voivat kertoa meille organisaatiosta ja sen viestinnästä asioita, joita muutoin ei havaita.

Tutkielmassa haastateltiin finanssialan yrityksen 12 työntekijää puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Tuloksina havaittiin kahdeksan työyhteisön pikaviestintään vaikuttavaa sääntöä, seitsemän pikaviestintään liittyvää resurssia sekä organisaatiotason merkityksiä erityisesti viestinnän ohjeistamiselle, kehittämiselle, tulevaisuuden mahdollisille kehityssuunnille ja pikaviestinnän roolille osana koko työyhteisön viestintää. Tutkielma osoittaa, että pikaviestinnän kaltaisessa, lähes ohjeistamattomassa viestintäkanavassa, muodostuu orgaanisesti yhteisöissä sosiaalisia rakenteita, jotka koostuvat säännöistä ja resursseista. Näistä rakenteista on mahdollista saada tietoa yhteisön jäseniä haastattelemalla. Pieneltä ja arkiselta vaikuttava ja viestintäväline voi olla avain organisaatiolle arvokkaaseen tietoon, joka ei muilla menetelmillä ole löydettävissä.