Työssä kohdattu verkkokiusaaminen ja työn imu
Yletyinen, Mette (2021)
Yletyinen, Mette
2021
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106015622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106015622
Tiivistelmä
Työelämässä ihmisten välinen vuorovaikutus on siirtynyt yhä enemmän verkkoon ja sosiaaliseen mediaan, minkä seurauksena myös työpaikkakiusaamista tapahtuu verkkoympäristössä. Työssä kohdattu verkkokiusaaminen eli työverkkokiusaaminen voi vaikuttaa monin negatiivisin tavoin uhrin toimintaan ja hyvinvointiin. Tämän takia on tärkeää tutkia, miten työverkkokiusaaminen on yhteydessä työn imun kokemukseen.
Tutkielmassa selvitetään, millainen yhteys työverkkokiusaamisella on työn imuun. Aiemman kirjallisuuden pohjalta tarkastellaan myös työpaikan sosiaalisen tuen, sosiaalisen median aktiivisen käytön, iän ja sukupuolen yhteyttä työn imuun. Lisäksi tutkitaan, vähentääkö työpaikan sosiaalinen tuki työssä koetun verkkokiusaamisen negatiivista yhteyttä työn imuun.
Tutkielmassa käytettiin viimeisempää vuoden 2021 aineistoa Työ ja sosiaalinen media -pitkittäiskyselystä. Vastaajajoukko koostui työikäisistä suomalaisista (N = 1018). Aineisto analysoitiin lineaarisen regressioanalyysin avulla ja lisäksi tarkasteltiin, onko työpaikan sosiaalisen tuen ja työverkkokiusaamisen välillä interaktiovaikutusta.
Tulokset osoittavat, että työverkkokiusatuksi tuleminen oli yhteydessä heikompaan työn imuun. Työpaikan sosiaalinen tuki ja aktiivinen sosiaalisen median käyttö olivat positiivisessa yhteydessä työn imun kokemuksiin. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että naissukupuoli ja vanhempi ikä olivat yhteydessä vahvempaan työn imuun. Lisäksi interaktiovaikutuksen tarkastelussa havaittiin, ettei työpaikan sosiaalinen tuki vähentänyt työverkkokiusaamisen negatiivista yhteyttä työn imuun.
Tutkimus antaa arvokasta lisätietoa työverkkokiusaamisen yhteydestä työn imuun. Tulokset kannustavat organisaatioita puuttumaan työverkkokiusaamiseen ja pyrkimään sen ennaltaehkäisemiseen ja näin tukemaan työntekijöiden työn imua ja yleistä hyvinvointia.
Tutkielmassa selvitetään, millainen yhteys työverkkokiusaamisella on työn imuun. Aiemman kirjallisuuden pohjalta tarkastellaan myös työpaikan sosiaalisen tuen, sosiaalisen median aktiivisen käytön, iän ja sukupuolen yhteyttä työn imuun. Lisäksi tutkitaan, vähentääkö työpaikan sosiaalinen tuki työssä koetun verkkokiusaamisen negatiivista yhteyttä työn imuun.
Tutkielmassa käytettiin viimeisempää vuoden 2021 aineistoa Työ ja sosiaalinen media -pitkittäiskyselystä. Vastaajajoukko koostui työikäisistä suomalaisista (N = 1018). Aineisto analysoitiin lineaarisen regressioanalyysin avulla ja lisäksi tarkasteltiin, onko työpaikan sosiaalisen tuen ja työverkkokiusaamisen välillä interaktiovaikutusta.
Tulokset osoittavat, että työverkkokiusatuksi tuleminen oli yhteydessä heikompaan työn imuun. Työpaikan sosiaalinen tuki ja aktiivinen sosiaalisen median käyttö olivat positiivisessa yhteydessä työn imun kokemuksiin. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että naissukupuoli ja vanhempi ikä olivat yhteydessä vahvempaan työn imuun. Lisäksi interaktiovaikutuksen tarkastelussa havaittiin, ettei työpaikan sosiaalinen tuki vähentänyt työverkkokiusaamisen negatiivista yhteyttä työn imuun.
Tutkimus antaa arvokasta lisätietoa työverkkokiusaamisen yhteydestä työn imuun. Tulokset kannustavat organisaatioita puuttumaan työverkkokiusaamiseen ja pyrkimään sen ennaltaehkäisemiseen ja näin tukemaan työntekijöiden työn imua ja yleistä hyvinvointia.