Oppilaiden kuvauksia itsestään matematiikan ja äidinkielen oppijoina: Akateeminen minäkuva ja sen sukupuolittuneisuus
Laakso, Oona (2021)
Laakso, Oona
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105315595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105315595
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten alakouluikäiset lapset määrittelevät ja kuvaavat akateemista minäkuvaansa suomen kielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan oppiaineissa. Lisäksi tutkimus selvitti, onko oppilaiden akateemisessa minäkuvassa havaittavissa sukupuolittuneisuutta tarkasteltavien oppiaineiden välillä.
Akateeminen minäkuva on osa minäkuvan moniulotteista rakennetta ja se pitää sisällään yksilön käsitykset itsestään oppijana. Tutkimuksessa ilmiön tarkastelu on rajattu matematiikkaa ja äidinkieltä koskevaan minäkuvaan. Aiempi tutkimus akateemisesta minäkuvasta on ollut otteeltaan pääosin määrällistä, jonka vuoksi aihetta on mielenkiintoista ja perusteltua tutkia laadullisen tutkimuksen näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoituina kirjoitelmina 11-12- vuotiailta alakoulun oppilailta keväällä 2021. Aineiston muodosti 15 kirjoitelmaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen teemoittamalla sekä luokittelemalla aineistoa.
Tutkimuksen tuloksena laadittiin viisi eri pääluokkaa, joiden kautta oppilaiden käsityksiä akateemisesta minäkuvasta tarkasteltiin. Pääluokkien mukaisesti oppilaiden akateeminen minäkuva rakentui heikoksi, vahvaksi, vaihtelevaksi, osa-alueittain eriytyväksi sekä määrittelemättömäksi. Tutkimustulokset osoittivat akateemisen minäkuvan olevan osin sukupuolittunut suomen kielen ja kirjallisuuden ja matematiikan oppiaineiden osalta.
Oppilaiden akateemisen minäkuvan kehityksen tukemisen kannalta merkityksellisiksi muodostuvat ne viiteryhmät, joiden kanssa oppilas on tekemisissä päivittäisessä elämässään. Ympäristön tarjoama vahvistus sekä realistinen, mutta kuitenkin kannustava palaute, nousevat keskeisiksi tekijöiksi akateemisen minäkuvan rakentumisen kannalta. Minäkuvan sukupuolittuneisuuden purkamiseksi on tärkeää tarkastella kriittisesti koulumaailmassa vallitsevia toimintakulttuureja. Kouluyhteisön tulisikin kaikessa toiminnassaan toteuttaa sukupuolitietoista kasvatusta ja tätä kautta rohkaista oppilaitaan sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.
Akateeminen minäkuva on osa minäkuvan moniulotteista rakennetta ja se pitää sisällään yksilön käsitykset itsestään oppijana. Tutkimuksessa ilmiön tarkastelu on rajattu matematiikkaa ja äidinkieltä koskevaan minäkuvaan. Aiempi tutkimus akateemisesta minäkuvasta on ollut otteeltaan pääosin määrällistä, jonka vuoksi aihetta on mielenkiintoista ja perusteltua tutkia laadullisen tutkimuksen näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoituina kirjoitelmina 11-12- vuotiailta alakoulun oppilailta keväällä 2021. Aineiston muodosti 15 kirjoitelmaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen teemoittamalla sekä luokittelemalla aineistoa.
Tutkimuksen tuloksena laadittiin viisi eri pääluokkaa, joiden kautta oppilaiden käsityksiä akateemisesta minäkuvasta tarkasteltiin. Pääluokkien mukaisesti oppilaiden akateeminen minäkuva rakentui heikoksi, vahvaksi, vaihtelevaksi, osa-alueittain eriytyväksi sekä määrittelemättömäksi. Tutkimustulokset osoittivat akateemisen minäkuvan olevan osin sukupuolittunut suomen kielen ja kirjallisuuden ja matematiikan oppiaineiden osalta.
Oppilaiden akateemisen minäkuvan kehityksen tukemisen kannalta merkityksellisiksi muodostuvat ne viiteryhmät, joiden kanssa oppilas on tekemisissä päivittäisessä elämässään. Ympäristön tarjoama vahvistus sekä realistinen, mutta kuitenkin kannustava palaute, nousevat keskeisiksi tekijöiksi akateemisen minäkuvan rakentumisen kannalta. Minäkuvan sukupuolittuneisuuden purkamiseksi on tärkeää tarkastella kriittisesti koulumaailmassa vallitsevia toimintakulttuureja. Kouluyhteisön tulisikin kaikessa toiminnassaan toteuttaa sukupuolitietoista kasvatusta ja tätä kautta rohkaista oppilaitaan sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7047]