Masennusta sairastavien paluu työhön osasairauspäivärahalla

Abstract

Masennus on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja Suomessa ja mielenterveyssyistä sairauspäivärahaa saaneiden määrä on ollut edelleen kasvussa viime vuosina. Sairauspoissaolot aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle niin sosiaaliturvakustannuksina kuin menetettynä työpanoksena. Pitkät työkyvyttömyysjaksot kasvattavat myös työkyvyttömyyseläkkeelle tai työmarkkinoiden ulkopuolelle päätymisen riskiä. Suomessa otettiin vuonna 2007 käyttöön uusi etuus, osasairauspäiväraha. Sen tarkoitus on tukea työkyvyttömän työikäisen henkilön pysymistä työelämässä ja helpottaa palaamista kokoaikaiseen työhön. Osasairauspäivärahaan on oikeus sairausvakuutuslain mukaisesti työkyvyttömällä 16–67-vuotiaalla henkilöllä, joka pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta tekemään osan työtehtävistään ja joka on ollut kokoaikatyössä ennen työkyvyttömyyttä. Tässä tutkielmassa selvitettiin, millainen prosessi masennusta sairastavan työhön palaaminen osasairauspäivärahalla on ja mitkä tekijät ovat yhteydessä osasairauspäivärahajakson sujumiseen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, minkälaisia kehitystarpeita osasairauspäivärahan käyttäjät näkivät nykyisessä osasairauspäivärahaetuudessa oman kokemuksensa perusteella. Tutkimusaineisto koostui 10 teemahaastattelusta, jotka tehtiin alkuvuoden 2021 aikana. Tutkimukseen haastateltiin työntekijöitä, jotka olivat saaneet osasairauspäivärahaa masennuksen perusteella ja palasivat osa-aikaisesti työhönsä. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysimenetelmällä. Aiemmassa tutkimuksessa on tunnistettu tekijöitä, jotka ovat yhteydessä masennuksen jälkeisen työhön paluun onnistumiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi sosioekonominen asema ja demografiset tekijät, masennuksen vaikeusaste ja muiden samanaikaisten sairauksien esiintyminen, masennuksen hoito, työn vaatimukset ja työpaikkaan liittyvät tekijät, persoonallisuuden piirteet sekä elintapatekijät. Osa-aikainen työskentely työhön palaamisen alkuvaiheessa saattaa myös nopeuttaa työhön palaamista, vaikkakin tulokset ovat tältä osin ristiriitaisia. Tutkimuksen perusteella hahmotettiin yhdeksän pääteemaa, joiden nähtiin olevan yhteydessä osasairauspäivärahajakson sujumiseen. Teemat ovat motivaatio, prosessin sujuvuus, työnantajan toiminta, työn vaatimukset, työyhteisö, sairauden tilanne, yksityiselämä, ajoitus ja yllättävät ulkopuoliset tekijät. Näiden teemojen sisällä on yksityiskohtaisempia osa-alueita, jotka voivat vaikuttaa työhön palaamisen sujumiseen myönteisesti tai kielteisesti. Pääteemoissa yhdistyvät voimavarojen tuen ja hyväksymisen tarve. Tulosten perusteella etenkin työnantajan toiminnalla näyttää olevan keskeinen merkitys osasairauspäivärahajakson sujumisessa. Haastateltavien kokemusten perusteella laadittiin myös tyypillinen kuvaus osasairauspäivärahaprosessista. Osasairauspäivärahaetuuden keskeiset kehittämiskohteet aineiston perusteella olivat enimmäiskeston pidentäminen, työajan porrastusmahdollisuuksien laajentaminen, työkyvyttömyysedellytyksen lieventäminen, etuuden tunnettuuden lisääminen, hakemisen yksinkertaistaminen ja maksupäivätietojen parantaminen sekä etuuden tason määrittäminen siten, että se turvaa toimeentulon. Masennuksen jälkeinen työhön palaaminen on monesta tekijästä muodostuva kokonaisuus. Työhön palaajan kokonaiskuormitukseen ja voimavarojen tarpeeseen vaikuttavat työn vaatimusten lisäksi esimerkiksi sairauden vaikeusaste ja yksityiselämään liittyvä kuormitus. Voimavaroja on mahdollista tukea ainakin toimivalla hoidolla, esihenkilön tuella ja työyhteisön myönteisellä suhtautumisella. Parhaimmillaan osasairauspäivärahalla työhön palaaminen on nopea, joustava ja kaikkia osapuolia hyödyttävä mahdollisuus, jonka käyttöä tulisi edelleen helpottaa ja laajentaa.