Työvoimapolitiikka hybridiorganisaatioissa : Tapaustutkimus Pirkanmaan työnhakijoiden valmennuspalveluohjelmakokonaisuudesta
Perho, Anna (2021)
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105315598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105315598
Tiivistelmä
Työvoimapolitiikan tämänhetkistä tilannetta kuvaavat erilaiset työvoiman tarjontaan eli työnhakijoihin kohdistetut toimet, joita kutsutaan nimityksellä aktivointipolitiikka. Nämä toimet jakautuvat työvoima-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan alueille. Osa työllisyyspalveluista on kuntakohtaisia, osa alueellisia ja osa valtakunnallisia. Yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat ovat julkisen sektorin ohella vahvistaneet asemaansa tuottaen erilaisia palveluita aktiivisen työvoimapolitiikan kentälle. Hybridisyys kuvastaa aktivointipoliittisia toimia monesta näkökulmasta.
Tässä tutkimuksessa hybridisyyttä tarkastellaan alueellisen tason työvoimapoliittisessa kokeilussa. Focus Työpolut ja Työtalo -nimiset palvelut voittivat ELY-keskuksen kilpailutuksen Pirkanmaalla loppuvuodesta 2019. Tuottajiksi valmennuspalveluohjelmakokonaisuuteen päätyi kaksi konsortiota, jotka muodostuvat yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista. Tutkimuskohdetta lähestytään teoriaohjaavasti Johansonin ja Vakkurin (2017) hybridisyyden piirteiden näkökulmista, joita ovat monisektorisesti rakentuvat 1) omistajuus, 2) tavoitteet, 3) rahoitus ja 4) ohjaus. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin eri sektoreilla toimivien organisaatioiden välinen yhteistyö on rakentunut sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita hybriditoiminnassa koetaan olevan. Kysymysten selvittämiseksi on haastateltu yhdeksää Pirkanmaan valmennuspalveluiden yhteistyön avainkohdissa toimivaa asiantuntijaa. Lisäksi on tarkasteltu pilotin kilpailutusasiakirjoja sekä markkinointimateriaalia.
Pirkanmaan valmennuspalvelut muodostavat ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden. Omistajuus rakentuu kolmen eri sektorin toimijoille, ja kahdessa konsortiossa on mukana noin kymmenen organisaatiota. TE-palvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä palveluntuottajakonsortioiden kanssa. Julkisen sektorin KEHA-keskus rahoittaa yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia yhteispalveluita asiakaskohtaisin maksuin, palkiten kuitenkin myös tuloksista. Toiminnan tavoitteena on edistää palveluiden yksilöllisyyttä ja työnhakijoiden työllistymistä. Ohjausta tapahtui hybrideissä kaksisuuntaisesti, ja pitkäjänteinen dialogi toimijoiden välillä on edistänyt tavoitteiden saavuttamista. Haastatellut asiantuntijat näkivät hybridisyyden olevan etu, kun palvelussa pystyttiin tuomaan erilaista osaamista joustavasti yhteen. Toimivuutta edisti organisaatioiden välinen sitoutuminen ja tiivis yhteistyö alkaen kilpailutusprosessista ja päätyen palvelun tuottamiseen. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhdistyminen yksittäisissä palveluissa toi mukanaan piirteitä, jotka koettiin tutkimuksessa pääasiallisesti positiivisiksi. Aktiivisen työvoimapolitiikan tutkimusta hybridisyyden näkökulmasta tulisi tulevaisuudessa laajentaa esimerkiksi ottamalla asiakkaiden kokemukset suoremmin huomioon.
Tässä tutkimuksessa hybridisyyttä tarkastellaan alueellisen tason työvoimapoliittisessa kokeilussa. Focus Työpolut ja Työtalo -nimiset palvelut voittivat ELY-keskuksen kilpailutuksen Pirkanmaalla loppuvuodesta 2019. Tuottajiksi valmennuspalveluohjelmakokonaisuuteen päätyi kaksi konsortiota, jotka muodostuvat yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista. Tutkimuskohdetta lähestytään teoriaohjaavasti Johansonin ja Vakkurin (2017) hybridisyyden piirteiden näkökulmista, joita ovat monisektorisesti rakentuvat 1) omistajuus, 2) tavoitteet, 3) rahoitus ja 4) ohjaus. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin eri sektoreilla toimivien organisaatioiden välinen yhteistyö on rakentunut sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita hybriditoiminnassa koetaan olevan. Kysymysten selvittämiseksi on haastateltu yhdeksää Pirkanmaan valmennuspalveluiden yhteistyön avainkohdissa toimivaa asiantuntijaa. Lisäksi on tarkasteltu pilotin kilpailutusasiakirjoja sekä markkinointimateriaalia.
Pirkanmaan valmennuspalvelut muodostavat ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden. Omistajuus rakentuu kolmen eri sektorin toimijoille, ja kahdessa konsortiossa on mukana noin kymmenen organisaatiota. TE-palvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä palveluntuottajakonsortioiden kanssa. Julkisen sektorin KEHA-keskus rahoittaa yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia yhteispalveluita asiakaskohtaisin maksuin, palkiten kuitenkin myös tuloksista. Toiminnan tavoitteena on edistää palveluiden yksilöllisyyttä ja työnhakijoiden työllistymistä. Ohjausta tapahtui hybrideissä kaksisuuntaisesti, ja pitkäjänteinen dialogi toimijoiden välillä on edistänyt tavoitteiden saavuttamista. Haastatellut asiantuntijat näkivät hybridisyyden olevan etu, kun palvelussa pystyttiin tuomaan erilaista osaamista joustavasti yhteen. Toimivuutta edisti organisaatioiden välinen sitoutuminen ja tiivis yhteistyö alkaen kilpailutusprosessista ja päätyen palvelun tuottamiseen. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhdistyminen yksittäisissä palveluissa toi mukanaan piirteitä, jotka koettiin tutkimuksessa pääasiallisesti positiivisiksi. Aktiivisen työvoimapolitiikan tutkimusta hybridisyyden näkökulmasta tulisi tulevaisuudessa laajentaa esimerkiksi ottamalla asiakkaiden kokemukset suoremmin huomioon.