Tampereen yliopiston opiskelijoiden psyykkinen pahoinvointi modernin korkeakouluopiskelun viitekehyksessä : Sosiaaliset siteet ja identifikaatio pahoinvoinnin taustalla

Abstract

Tutkielma tarkastelee Tampereen yliopistossa opiskelevien sosiaalisia siteitä ja identifikaatiota psyykkisen pahoinvoinnin taustalla. Psyykkinen pahoinvointi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa on yleistynyt valtakunnallisesti vuosituhannen alusta lähtien. Lähes kolmanneksella yliopisto-opiskelijoista esiintyy psyykkistä pahoinvointia. Modernin korkeakouluopiskelun näkökulmasta vuorovaikutustavat ihmisten välillä ovat muuttuneet ja välitön kanssakäyminen vähentynyt. Yliopistoilta edellytetään laatuajattelua, nopeita tuloksia, kilpailukykyä ja vaikuttavuutta. Yliopisto-opiskelijan tulee kantaa vastuuta opintojen suunnittelusta, ajankäytöstä ja valinnoista. Yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyttä haastavat useimmiten jatkuva ylirasitus, mielen kokeminen masentuneeksi, vaikeus keskittyä tehtäviin tai huolten valvottaminen. Opintoihin liittyvät esiintymistilanteet sekä otteen saaminen opinnoista koetaan usein stressaavina.

Yliopisto-opintojen aloittaminen on elämänmuutos, joka vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Opiskelija siirtyy instituutioon, jossa on omat, yksilökohtaiset sosiaaliset käytäntönsä. Ensimmäinen lukuvuosi yliopistossa on kriittinen sopeutumisen, masennusriskin sekä opinnoissa menestymisen kannalta. Opinnot aloittaessaan opiskelija kokee samanaikaisesti vanhan identiteetin menetyksen ja uuden omaksumisen, mikä voi kuormittaa psyykkistä hyvinvointia. Uuden sosiaalisen identiteetin omaksuminen yliopisto-opiskelijana toimii psyykkistä hyvinvointia suojaavana tekijänä. Sosiaaliset siteet primaari- ja sekundaariryhmien jäsenyyksinä tarjoavat yksilölle psyykkistä hyvinvointia suojaavaa sosiaalista tukea.

Aineisto on kerätty Internetissä täytettävällä kyselylomakkeella ja koostuu alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista Tampereen yliopiston päätoimisista opiskelijoista (n=116). Tutkin, ovatko vähäiset sosiaaliset siteet ja heikko yliopisto-opiskelijaksi identifioituminen vastaajilla yhteydessä psyykkiseen pahoinvointiin. Tutkielmassa psyykkinen pahoinvointi tarkoittaa lääkärin tai psykologin toteamaa mielenterveyden häiriötä tai koettuja psyykkisiä oireita. Psyykkistä pahoinvointia selittäviä tekijöitä ovat identifikaation taso, lähipiirin koko, muutto Tampereelle tai lähikuntaan, parisuhde, perhemuoto, käynnit yliopistolla, läsnäolon ja vuorovaikutuksen taso sekä koettu opinto-ohjauksen laatu.

Tulosten mukaan heikko identifikaation taso Tampereen yliopistoon ja pienempi lähipiirin koko ovat yhteydessä psyykkiseen pahoinvointiin. Molemmat ilmiöt ovat tilastollisesti merkitseviä logistisessa regressioanalyysissä, vahvin yhteys löytyy lähipiirin koon ja psyykkisen pahoinvoinnin väliltä. Niillä opiskelijoilla, joiden lähipiiri on pienempi, esiintyy enemmän psyykkistä pahoinvointia. Muutto Tampereelle tai lähikuntaan sekä heikoksi koettu opinto-ohjauksen laatu ovat myös yhteydessä psyykkiseen pahoinvointiin.