Kirjallisuuskatsaus : Opettajien inkluusioasenteet, koettu minäpystyvyys ja inklusiivisen kasvatuksen edellytykset

Abstract

Opettajat kokevat työssään riittämättömyyden tunteita ja uupumusta. Tämä on herättänyt huolen erityistä tukea tarvitsevien lasten tuen riittämättömyydestä ja opettajien keinoista selvitä monimuotoisen haasteellisesta arjesta. On syytä tarkastella opettajien inkluusioasenteita, minäpystyvyyden merkitystä ja inklusiivisen kasvatuksen edellytyksiä tarkemmin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia asenteita opettajilla ilmenee inkluusiota kohtaan, millainen vaikutus opettajien minäpystyvyydellä on opettajien inkluusioasenteisiin, sekä mitä inklusiivinen kasvatus edellyttää. Tutkimuskysymyksiä tarkasteltiin aiemman tutkimustiedon ja lähdekirjallisuuden valossa. Opettajien inkluusioasenteiden taustalla oli havaittavissa huoli oman työmäärän lisääntymisestä, haasteellisuudesta ja resurssien riittämättömyydestä. Tutkimusten mukaan opettajien asenteet inkluusiota kohtaan ovat olleet pääosin kielteisiä. Myönteisesti inkluusiota kohtaan ovat suhtautuneet opettajat, joilla on ollut käytettävissään hyvä tukiverkosto ja tarpeeksi resursseja toteuttaa opetusta. Varauksellinen asenne inkluusiota kohtaan tukee sitä ajatusta, että koulut ja opettajat eivät ole vielä riittävän valmiita kohtaamaan inkluusiota. Opettajien minäpystyvyyden tasolla huomattiin olevan yhteys opettajien suhtautumistapaan ottaa opetusryhmäänsä erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Opettajien inkluusioasenteet kuvastivat ehdotetun mallin mukaisia reaktioita stressaavissa tilanteissa, jotka jakautuivat kolmeen asenteelliseen alueeseen: 1) tunne, 2) kognitiivinen ja 3) käyttäytyminen. Inkluusion onnistuminen vaatii toimenpiteitä niin opettajankoulutuksen, oppimisympäristöjen kuin resurssien suhteen. Tavoitteena on saada käytettävissä olevat materiaaliset ja opettajien asenteita koskevat resurssit kohtaamaan. Inklusiivisen kasvatuksen onnistuminen edellyttää työhön sitoutumista, reflektointia, toimijoiden yhteistyötä, hyvää muutoksen johtamista ja hallintaa, sekä laadukkaita opetusjärjestelyjä. Inklusiivisen kasvatuksen edistäjänä opettajalla on merkittävä rooli. Opettajan arvot, asenteet ja keinot vaikuttavat inklusiivisen kasvatuksen onnistumiseen. Tämän vuoksi on oleellista kiinnittää huomiota koulutuksen kehittämiseen, opettajien minäpystyvyyden tukemiseen ja keinojen lisäämiseen toteuttaa opetusta niin, että jokaisen oppilaan tarpeet pystytään huomioimaan.