Puukerrostalojen toteutustavat Suomessa, Norjassa, Kanadassa ja Keski-Euroopassa : Erot Suomen ja ulkomaiden välillä

Abstract

Rakentamisessa on käytetty puuta Suomessa pitkään, mutta puukerrostalo on suhteellisen uusi käsite. Puukerrostaloja rakennetaan ympäri maailmaa ja niiden rakentaminen on yleistynyt ekologisemman rakentamisen tavoitteiden vuoksi. Rakentamisen toteutustavat ovat kuitenkin erilaisia maiden välillä. Suomen puukerrostalorakentaminen on muuta Eurooppaa jäljessä katkonaisen puurakentamishistoriansa vuoksi. Eri maiden puukerrostalorakentamisen tapojen vertailu voisi kertoa puukerrostalojen asemasta ja suunnasta Suomessa. Työssä tutkitaan Norjan, Kanadan ja Keski-Euroopan puukerrostalorakentamista ja verrataan sitä Suomen tapoihin. Norjan vastaavat ilmasto-olosuhteet ja edistyksellisempi puukerrostalorakentaminen antavat hyvän vertailukohteen Suomen puukerrostalorakentamiselle. Keski-Euroopassa Saksan ja Itävallan puukerrostalorakentamisen toteutustapoja on syytä tutkia, sillä näissä maissa rakentaminen on edistyksellistä ja puukerrostalot ovat vakaa osa maiden rakentamista. Kanadan puukerrostalorakentamisen esivalmistelu on Eurooppaa jäljessä, mutta puurakentaminen on siellä kuitenkin suosittua ja korkeita puukerrostaloja on rakennettu. Näitä maita tarkastellaan puukerrostalorakentamisen periaatteiden, sääntöjen sekä viimeaikaisten esimerkkihankkeiden avulla. Yhtäläisyytenä maiden välillä on vahva halu lisätä puukerrostalorakentamista. Euroopan maiden keskuudessa on käytössä yhteiset rakentamisstandardit, jotka ohjaavat puukerrostalojen toteuttamista. Varsinaista rajaa puukerrostalon korkeudelle ei ole määritetty kyseisissä Euroopan maissa. Kanadassa on tarvetta tämän kaltaiselle standardisoinnille. Kanadassa on pohdittu Suomen mahdollista asemaa kansainvälisen standardisoinnin johtavana maana. Puukerrostalojen rakennusmenetelmien valinnassa on maittain eroja. Norjassa suosittu hybridirakenne näkyy myös viimeaikaisissa hankkeissa. Kanada ja Keski-Eurooppa ovat viime vuosien hankkeissa käyttäneet hybridipuukerrostalossa betonia esimerkiksi hissi- ja porraskuiluissa. Toisin kuin vertailumaissa, Suomessa hybridirakentamista ei ole juurikaan tehty, mutta tilaelementtirakentaminen on ollut usean viimeaikaisen puukerrostalon rakenneratkaisu. Hybridirakenteinen tilaelementtipuukerrostalo voisi olla vaihtoehto Suomen tulevaisuuden puukerrostalorakentamiselle. Suomi ei esimerkkihankkeiden perusteella tavoittele puukerrostalorakentamisessa ennätyskorkeuksia, kuten vertailumaat. Eikä Suomessa myöskään ole tarvetta erityisen korkealle puukerrostalorakentamiselle. Useiden vertailumaiden esimerkkihankkeet ovat maailman suurimpia puukerrostaloja, mikä kertoo korkean rakentamisen olevan näiden maiden puukerrostalorakentamisen suunta. Vertailumaiden hankkeiden tietolähteiden saatavuus painottuu kuitenkin korkeimpiin rakennettuihin puukerrostaloihin, eikä siten välttämättä anna realistista kokonaiskuvaa maiden tämänhetkisestä puukerrostalorakentamisesta. Puukerrostalorakentamisella on kuitenkin vahva asema tulevaisuuden ekologisessa rakentamisessa, joten voisiko eri maiden toteutustapojen pohjalta optimoida Suomen puukerrostalorakentamista?