Vuorovaikutuksen merkitys työntekijän organisaatioon identifioitumiseen: Tietotyöntekijöiden kokemuksia etäperehdytyksestä
Jokinen, Jonna (2021)
Jokinen, Jonna
2021
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105285557
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105285557
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tietotyöntekijöiden kokemuksia etäperehdytyksestä sekä etäperehdytyksen aikaisen vuorovaikutuksen yhteyttä työntekijän organisaatioon identifioitumiseen. Organisaatioon identifioitumista sekä perehdytystä on tutkittu monilla tieteenaloilla laajasti perinteisen lähiperehdytyksen kontekstissa, mutta etäperehdytyksestä ei ole tiettävästi aiempaa tutkimustietoa. Tässä tutkielmassa työntekijän organisaatioon identifioitumista tarkastellaan eräänlaisena kiinnittymisprosessina, joka muodostuu ja rakentuu teknologiavälitteisesti työyhteisön jäsenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Tutkielma toteutettiin vuosien 2020–2021 aikana laadullisin tutkimusmenetelmin. Etäperehdytystä ja sen aikaista teknologiavälitteistä vuorovaikutusta lähestyttiin kymmenen etäperehdytyksen saaneen tietotyöntekijän kokemuksia kuvaamalla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jossa tarkasteltiin tietotyöntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia etäperehdytyksestä sekä sen aikaisesta vuorovaikutuksesta. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman päätulos osoittaa, että ennakkoon hyvin suunnitelluilla etäperehdytyskäytänteillä sekä perehdytyksen aikaisella aktiivisella työyhteisön jäsenten välisellä vuorovaikutuksella on koettu yhteys uuden työntekijän organisaatioon identifioitumiseen. Etäperehdytetyt tietotyöntekijät kokivat identifioitumista pääosin ja vahvimmin lähimpään työtiimiin tai etäperehdytyksen aikana läheisemmiksi muodostuneisiin vuorovaikutussuhteisiin, mutta myös ammatillisen identifioitumisen kautta välillisesti organisaatioon.
Tutkielman tulosten mukaan niissä organisaatioissa, joissa perehdytys oli ennalta hyvin suunniteltu ja organisoitu sekä työntekijän työyhteisöön sosiaalistumista oli tuettu vuorovaikutuksen keinoin, kokemus työyhteisöön identifioitumisesta oli vahvempaa. Vastaavasti niissä organisaatioissa, joissa työhön perehtymisen koettiin jääneen pitkälti uuden työntekijän oman aktiivisuuden varaan sekä vuorovaikutuksen kuvattiin olleen yksipuolista ja työtehtäväkeskeistä, koettiin identifioitumisen rakentuneen lähinnä ammatillisen identiteetin varaan ja sen myötä välillisesti myös organisaatioon.
Tutkielma toteutettiin vuosien 2020–2021 aikana laadullisin tutkimusmenetelmin. Etäperehdytystä ja sen aikaista teknologiavälitteistä vuorovaikutusta lähestyttiin kymmenen etäperehdytyksen saaneen tietotyöntekijän kokemuksia kuvaamalla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, jossa tarkasteltiin tietotyöntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia etäperehdytyksestä sekä sen aikaisesta vuorovaikutuksesta. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman päätulos osoittaa, että ennakkoon hyvin suunnitelluilla etäperehdytyskäytänteillä sekä perehdytyksen aikaisella aktiivisella työyhteisön jäsenten välisellä vuorovaikutuksella on koettu yhteys uuden työntekijän organisaatioon identifioitumiseen. Etäperehdytetyt tietotyöntekijät kokivat identifioitumista pääosin ja vahvimmin lähimpään työtiimiin tai etäperehdytyksen aikana läheisemmiksi muodostuneisiin vuorovaikutussuhteisiin, mutta myös ammatillisen identifioitumisen kautta välillisesti organisaatioon.
Tutkielman tulosten mukaan niissä organisaatioissa, joissa perehdytys oli ennalta hyvin suunniteltu ja organisoitu sekä työntekijän työyhteisöön sosiaalistumista oli tuettu vuorovaikutuksen keinoin, kokemus työyhteisöön identifioitumisesta oli vahvempaa. Vastaavasti niissä organisaatioissa, joissa työhön perehtymisen koettiin jääneen pitkälti uuden työntekijän oman aktiivisuuden varaan sekä vuorovaikutuksen kuvattiin olleen yksipuolista ja työtehtäväkeskeistä, koettiin identifioitumisen rakentuneen lähinnä ammatillisen identiteetin varaan ja sen myötä välillisesti myös organisaatioon.