Henkilöstöriskit Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa
Pulkkinen, Oona (2021)
Pulkkinen, Oona
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105285550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105285550
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on tutkia Suomen kymmenen suurimman kaupungin henkilöstöriskejä ja kaupunkien riskienhallintakeinoja havaittuihin henkilöstöriskeihin. Henkilöstöriskit on aiheena ajankohtainen ja tärkeä, sillä henkilöstöriskit ovat uhka jokaiselle organisaatiolle ja niihin pitää osata varautua tehokkailla riskienhallintakeinoilla.
Tutkimuksen kohteena on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Pori. Tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähteistä sisällönanalyysia. Tutkielmassa tutkitaan näiden kymmenen kaupungin henkilöstö- ja toimintakertomuksia vuodelta 2019, sillä poikkeuksellinen vuosi 2020 ei olisi ollut vertailukelpoinen muihin vuosiin. Kertomuksista löytyneitä henkilöstöriskejä analysoidaan tutkielmassa esitellyn henkilöstöriskien osa-alueiden luokittelun mukaan. Tutkimuksessa otetaan kantaa siihen, minkä osa-alueiden henkilöstöriskejä kaupungeissa on havaittu eniten.
Keskeisinä tutkimustuloksina havaitaan, että kaikissa kaupungeissa paitsi Lahdessa toteutui vuonna 2019 terveys- ja hyvinvointiriskejä. Tämä johtuu sairauspoissaolojen noususta ja monessa kaupungissa sairauspoissaolot ovat nousseet mielenterveyssyistä. Toiseksi isoin toteutunut henkilöstöriskien osa-alue on työsuhderiskit, joka johtuu työvoiman saatavuuden haasteista.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmä, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat nousussa ja työvoiman saatavuus tuottaa haasteita kaupungeissa. Tutkimustulosten valossa jatkotutkimusmahdollisuuksia voisivat olla koronaviruspandemian vaikutukset henkilöstöriskeihin ja julkisen sektorin erot sekä yhtäläisyydet yksityisen sektorin henkilöstöriskeihin.
Tutkimuksen kohteena on Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Pori. Tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähteistä sisällönanalyysia. Tutkielmassa tutkitaan näiden kymmenen kaupungin henkilöstö- ja toimintakertomuksia vuodelta 2019, sillä poikkeuksellinen vuosi 2020 ei olisi ollut vertailukelpoinen muihin vuosiin. Kertomuksista löytyneitä henkilöstöriskejä analysoidaan tutkielmassa esitellyn henkilöstöriskien osa-alueiden luokittelun mukaan. Tutkimuksessa otetaan kantaa siihen, minkä osa-alueiden henkilöstöriskejä kaupungeissa on havaittu eniten.
Keskeisinä tutkimustuloksina havaitaan, että kaikissa kaupungeissa paitsi Lahdessa toteutui vuonna 2019 terveys- ja hyvinvointiriskejä. Tämä johtuu sairauspoissaolojen noususta ja monessa kaupungissa sairauspoissaolot ovat nousseet mielenterveyssyistä. Toiseksi isoin toteutunut henkilöstöriskien osa-alue on työsuhderiskit, joka johtuu työvoiman saatavuuden haasteista.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmä, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat nousussa ja työvoiman saatavuus tuottaa haasteita kaupungeissa. Tutkimustulosten valossa jatkotutkimusmahdollisuuksia voisivat olla koronaviruspandemian vaikutukset henkilöstöriskeihin ja julkisen sektorin erot sekä yhtäläisyydet yksityisen sektorin henkilöstöriskeihin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]