“Me olemme XR ja te olette me” : Analyysi populismista ja Extinction Rebellion -liikkeestä
Sovelius, Otto (2021)
Sovelius, Otto
2021
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105275522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105275522
Tiivistelmä
31. lokakuuta 2018 Lontoon Parliament Squarelle kokoontui arviolta 1000 ihmistä kuuluttamaan kapinajulistuksen Ison-Britannian hallitusta vastaan. Julistuksessa lausutaan, että kun hallitus ja lainsäädäntö eivät kykene antamaan kansalaisille mitään varmuutta riittävästä suojelusta ja hyvinvoinnin turvaamisesta, tulee kapinoinnista ja tottelemattomuudesta kansalaisvelvollisuus.
Extinction Rebellion -liikkeen (XR) toiminta on ulkoparlamentaarista ja kansalaistottelemattomuuden aktiin perustuvaa. Liikkeen muodostama toimintamalli on kansalaisvastarinta, joka perustuu yhteiskunnallisen häiriön tarkoitukselliseen aiheuttamiseen lakeja rikkomalla. Huolimatta liikkeen muodostamasta antagonistisesta asetelmasta sitä ei voida pitää anarkistisena, vaan XR-liike on suoran toiminnan ja epäsuoran kansalaistottelemattomuuden avulla yhteiskunnan järjestelmämuutosta tavoitteleva kansalaisliike, jonka agenda on selkeästi poliittinen. XR-liike onkin monesta näkökulmasta helppo nähdä populistisena, kun tarkastelee heidän käyttämäänsä voimakasta retoriikka, toiminnan performatiivisuutta ja vastakkainasettelua valtaapitävää hallintoa kohtaan. Toisaalta XR-liikkeessä korostuu vahvasti pluralistinen maailmankuva, ihmisten yhdenvertaisuus sekä universaalit ihmisoikeudet, jotka eivät perinteisesti, ainakaan Eurooppa-keskeisessä, populismin tutkimuksessa ole olleet niitä ensimmäisiä populismiin liitettyjä piirteitä
Tutkielmassa tarkastellaan Ernesto Laclaun rakentaman populismiteorian muodostamassa viitekehyksessä, voidaanko XR-liikettä pitää hänen muodostamansa määritelmän mukaisena populistisena liikkeenä. Laclaun teoriasta etsitään teoreettisia käsitteitä ja niiden avulla muodostetaan tutkielmalle populismia määritteleviä tunnusmerkkejä. Tutkielman aineistona on XR-liike, jonka strategiaa, toiminnan muotoja ja ideologiaa tarkastellaan analysoimalla liikkeen toimittaman käsikirjan This is Not a Drill avulla. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla tarkastellaan sekä aineiston sopivuutta teoriaan että testataan teorian rajoja uudessa yhteydessä. Tutkimusmenetelmässä on kuitenkin myös empiirisen tapaustutkimuksen piirteitä, koska aineisto on kuvaus XR-liikkeestä yhdessä ajassa ja paikassa.
Analyysin johtopäätöksenä on, että XR-liikettä voidaan pitää Ernesto Laclaun näkökulmassa populistisena liikkeenä. XR-liike on diskurssiltaan ja performatiivisuudeltaan selkeästi populistinen. Liike on tietoisesti rakentanut yhtäläisyydenketjun yhdistämään laajaa heterogeenistä kansalaisten joukkoa ja esittää muodostetun kollektiivisen identiteetin avulla selkeitä vaatimuksia, jotka ovat kuitenkin syvemmin tarkasteltuna monitulkintaisia ja tarkoituksellisen epämääräisiä
Extinction Rebellion -liikkeen (XR) toiminta on ulkoparlamentaarista ja kansalaistottelemattomuuden aktiin perustuvaa. Liikkeen muodostama toimintamalli on kansalaisvastarinta, joka perustuu yhteiskunnallisen häiriön tarkoitukselliseen aiheuttamiseen lakeja rikkomalla. Huolimatta liikkeen muodostamasta antagonistisesta asetelmasta sitä ei voida pitää anarkistisena, vaan XR-liike on suoran toiminnan ja epäsuoran kansalaistottelemattomuuden avulla yhteiskunnan järjestelmämuutosta tavoitteleva kansalaisliike, jonka agenda on selkeästi poliittinen. XR-liike onkin monesta näkökulmasta helppo nähdä populistisena, kun tarkastelee heidän käyttämäänsä voimakasta retoriikka, toiminnan performatiivisuutta ja vastakkainasettelua valtaapitävää hallintoa kohtaan. Toisaalta XR-liikkeessä korostuu vahvasti pluralistinen maailmankuva, ihmisten yhdenvertaisuus sekä universaalit ihmisoikeudet, jotka eivät perinteisesti, ainakaan Eurooppa-keskeisessä, populismin tutkimuksessa ole olleet niitä ensimmäisiä populismiin liitettyjä piirteitä
Tutkielmassa tarkastellaan Ernesto Laclaun rakentaman populismiteorian muodostamassa viitekehyksessä, voidaanko XR-liikettä pitää hänen muodostamansa määritelmän mukaisena populistisena liikkeenä. Laclaun teoriasta etsitään teoreettisia käsitteitä ja niiden avulla muodostetaan tutkielmalle populismia määritteleviä tunnusmerkkejä. Tutkielman aineistona on XR-liike, jonka strategiaa, toiminnan muotoja ja ideologiaa tarkastellaan analysoimalla liikkeen toimittaman käsikirjan This is Not a Drill avulla. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jonka avulla tarkastellaan sekä aineiston sopivuutta teoriaan että testataan teorian rajoja uudessa yhteydessä. Tutkimusmenetelmässä on kuitenkin myös empiirisen tapaustutkimuksen piirteitä, koska aineisto on kuvaus XR-liikkeestä yhdessä ajassa ja paikassa.
Analyysin johtopäätöksenä on, että XR-liikettä voidaan pitää Ernesto Laclaun näkökulmassa populistisena liikkeenä. XR-liike on diskurssiltaan ja performatiivisuudeltaan selkeästi populistinen. Liike on tietoisesti rakentanut yhtäläisyydenketjun yhdistämään laajaa heterogeenistä kansalaisten joukkoa ja esittää muodostetun kollektiivisen identiteetin avulla selkeitä vaatimuksia, jotka ovat kuitenkin syvemmin tarkasteltuna monitulkintaisia ja tarkoituksellisen epämääräisiä
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]