Arvonluontia elämysmuotoilijain silmin
Mustonen, Matias Anton Erik (2021)
Mustonen, Matias Anton Erik
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105275517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105275517
Tiivistelmä
Elämme taloudellisen murroksen aikaa, jossa digitalisaation siivittämä teknologinen kehitys ja ympäristöuhkien luoma muutospaine velvoittavat meitä muuttamaan työskentelyämme, kulutustottumuksiamme ja jopa nykyistä talousjärjestelmäämme. Joudumme arvioimaan uudemman kerran, mikä on meille arvokasta ja kuinka voimme sen saavuttaa. Minkä varaan ryhdymme rakentamaan talouden uutta lukua? Tässä tutkimuksessa näitä kysymyksiä tarkastellaan elämysmuotoilijain silmin, kuvaten ja analysoiden erilaisten organisaatioiden arvonluontia elämyksellisestä näkökulmasta.
Viime vuosisadan klassiset elämysteoreetikot ovat pitäneet elämystalouden nousua varteenotettavana tulevaisuuden maailmankuvana. Skenaario kuvaa vallinneen palveluyhteiskunnan jälkeistä maailmaa, jonka talouden perustana ovat aistimusten ja tuntemusten varassa syntyvät henkilökohtaiset ja aineettomat hyödykkeet, elämykset. Elämysmuotoiluksi voidaan kutsua toimintaa, jonka tarkoituksena on luoda taloudellista arvoa elämyksiä suunnittelemalla ja tuottamalla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kuvaa elämysmuotoilua kokonaisvaltaisena mallina, elämyskanvaasina, joka on rakennettu liittämällä kirjallisuudesta tunnistettuja elämysmuotoilun ilmentymiä yhteen. Yhdeksänosainen malli sisältää elämysten kolme elementtiä (tarina, kontrasti, vuorovaikutus), elämysmuotoilun kolme toimintoa (harmonisointi, räätälöinti, syventäminen) sekä elämysten kolme arvoa (fyysinen, sosiaalinen ja mentaalinen arvo).
Tutkimuksen laadullinen aineisto koostuu kahdeksan keskenään erilaisen organisaation elämyksellisistä arvonluontikertomuksista. Aineiston keräämiseksi on haastateltu tapausorganisaatioiden arvonluonnin asiantuntijoita käyttäen tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen yhdeksää teemaa elämysmuotoilua käsittelevien haastatteluiden runkona.
Tutkimuksen tulokset osoittavat elämysmuotoilun olevan vaikeasti hahmotettava ilmiö, jonka piirteitä kuitenkin ilmenee erilaisten organisaatioiden arvonluonnissa monimuotoisesti ja vivahteikkaasti. Erilaiset organisaatiot vaikuttavat myös hyötyvän erilaisista elämysmuotoilun tavoista ja painotuksista. Elämyksellisen näkökulman läpi tarkasteltuna liiketoiminta ja arvonluonti saattavat hahmottua aiemmasta poikkeavalla tavalla, mikä voi olla avuksi arvonluontistrategioiden arvioimisessa ja kehittämisessä sekä uuden arvonluonnin ja liiketoiminnan suunnittelussa. Elämyksellisen arvonluonnin painottaminen ja kehittäminen erilaisissa organisaatioissa on strategisesti perusteltua lähitulevaisuuden taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin sopeutumisen kannalta.
Viime vuosisadan klassiset elämysteoreetikot ovat pitäneet elämystalouden nousua varteenotettavana tulevaisuuden maailmankuvana. Skenaario kuvaa vallinneen palveluyhteiskunnan jälkeistä maailmaa, jonka talouden perustana ovat aistimusten ja tuntemusten varassa syntyvät henkilökohtaiset ja aineettomat hyödykkeet, elämykset. Elämysmuotoiluksi voidaan kutsua toimintaa, jonka tarkoituksena on luoda taloudellista arvoa elämyksiä suunnittelemalla ja tuottamalla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys kuvaa elämysmuotoilua kokonaisvaltaisena mallina, elämyskanvaasina, joka on rakennettu liittämällä kirjallisuudesta tunnistettuja elämysmuotoilun ilmentymiä yhteen. Yhdeksänosainen malli sisältää elämysten kolme elementtiä (tarina, kontrasti, vuorovaikutus), elämysmuotoilun kolme toimintoa (harmonisointi, räätälöinti, syventäminen) sekä elämysten kolme arvoa (fyysinen, sosiaalinen ja mentaalinen arvo).
Tutkimuksen laadullinen aineisto koostuu kahdeksan keskenään erilaisen organisaation elämyksellisistä arvonluontikertomuksista. Aineiston keräämiseksi on haastateltu tapausorganisaatioiden arvonluonnin asiantuntijoita käyttäen tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen yhdeksää teemaa elämysmuotoilua käsittelevien haastatteluiden runkona.
Tutkimuksen tulokset osoittavat elämysmuotoilun olevan vaikeasti hahmotettava ilmiö, jonka piirteitä kuitenkin ilmenee erilaisten organisaatioiden arvonluonnissa monimuotoisesti ja vivahteikkaasti. Erilaiset organisaatiot vaikuttavat myös hyötyvän erilaisista elämysmuotoilun tavoista ja painotuksista. Elämyksellisen näkökulman läpi tarkasteltuna liiketoiminta ja arvonluonti saattavat hahmottua aiemmasta poikkeavalla tavalla, mikä voi olla avuksi arvonluontistrategioiden arvioimisessa ja kehittämisessä sekä uuden arvonluonnin ja liiketoiminnan suunnittelussa. Elämyksellisen arvonluonnin painottaminen ja kehittäminen erilaisissa organisaatioissa on strategisesti perusteltua lähitulevaisuuden taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin sopeutumisen kannalta.