On the dualistic nature of knowledge and knowledge creation: Cognitive Fit and Abstraction Complexity as basic attributes of knowledge

Abstract

Knowledge creation is one of the foundational concepts within the knowledge management literature. It has provided the field with a way of contributing to and managing value creation via a connection to innovation and competitive advantage. One of the main paradigms of knowledge creation is that between the interplay of tacit and explicit knowledge, which in themselves are some of the most foundational in all of knowledge management. Despite this, there is a longstanding gap within the way in which the literature uses these concepts, and their philosophical foundations. The purpose of the work is to establish a new conceptual model for duality of knowledge and knowledge creation, by bridging this existing gap within the foundations of knowledge management literature, between the positivist nature of most knowledge management literature and the non-positivist concepts of tacit and explicit knowledge in its core. The research is based on a primary literature review covering the entire publications history of the leading journal within the knowledge management field, the Journal of Knowledge Management by Emerald Publishing. This literature review is used to establish a historical development path of the tacit and explicit concepts within the knowledge management literature. From there, a new philosophical foundation based on critical realism and causal tracking reliabilism is introduced to act as the foundation for the new proposed model. The work proposes a new conceptual model for tacit knowledge, explicit knowledge, and knowledge creation, based on simple premises of two new attributes of knowledge – cognitive fit and abstraction complexity. This model is able to explain knowledge creation, utility of knowledge, explicit and tacit knowledge, conversions between tacit and explicit knowledge and knowledge transfer using two new knowledge attributes and two related mechanism that affect these attributes. Based on the literature review, this concept seems to be the first model that is able to explain all of these concepts without the need for additional mechanics.

Tiedonluonti on yksi tietojohtamiskirjallisuuden perustavimmanlaatuisista konsepteista. Se on tarjonnut alalle tavan edistää ja hallita arvon luomista kytkemällä nämä innovaation ja kilpailuedun luontiin. Yksi tiedon luomisen tärkeimmistä paradigmoista on hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutus, joka itsessään on yksi tärkeimmistä tutkimuskohteista koko kirjallisuudessa. Tästä huolimatta kirjallisuudessa on pitkään ollut olemassa ero käsitteiden käytön ja käsitteiden filosofisten perusteiden välillä. Tämän työn tarkoituksena on luoda uusi käsitteellinen malli tiedon kaksinaisuudelle ja tiedon luomiselle, korjaamalla tämän olevassa olevan eron tietojohtamiskirjallisuuden perusteissa, alan kirjallisuuden positivistisen luonteen ja kirjallisuuden hyödyntämien ei-positivististen hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon käsitteiden välillä. Työn tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen joka kattaa alan johtavan lehden, Journal of Knowledge Managementin, koko julkaisuhistorian. Tätä kirjallisuuskatsausta käytetään hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon käsitteiden historiallisen kehityspolun määrittämiseen tietojohtamiskirjallisuudessa. Tähän perustuen työssä esitellään kriittiseen realismiin ja kausaalireliabilistiseen tietoon (causal tracking reliabilism) pohjautuva uusi filosofinen perusta, joka toimii uuden ehdotettavan mallin perustana. Työssä lopputuloksena ehdotetaan uutta mallia hiljaiselle tiedolle, eksplisiittiselle tiedolle ja tiedon luomiselle, joka perustuu kahden uuden tiedon perusominaisuuteen – kognitiiviseen sopivuuteen (cognitive fit) ja abstraktion monipuolisuuteen (abstraction complexity). Tämä uusi malli pystyy selittämään tiedon luomisen, tiedon hyödyllisyyden, eksplisiittisen ja hiljaisen tiedon, muunnokset hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon välillä sekä tiedonsiirron konseptit käyttämällä kahta uutta tiedon perusominaisuutta ja kahta niihin liittyvää mekanismia, jotka vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Työssä esiteltävä malli on kirjallisuuskatsauksen perusteella ensimmäinen, joka pystyy mallintamaan kaikkia näitä käsitteitä ilman mallin ulkopuolisia mekanismeja.