Bensiinin ja dieselin kysynnän hinta- ja tulojousto Suomessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää bensiinin ja dieselpolttoaineen kysynnän hinta- ja tulojoustoja Suomessa. Liikennepolttonesteiden kulutus on kansantaloudellisesti merkittävää ja liikenne aiheuttaa 40 % päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin päästöistä. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten polttoaineiden kysyntä reagoi hinnan muutoksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa muun muassa politiikkaanalyysin tueksi. Tutkimus jakautuu kirjallisuuskatsausosaan ja empiiriseen osioon. Työssä havaittiin, ettei suomalaisaineistolla tehtyä tutkimusta polttoainekysynnästä juurikaan ole. Lisäksi huomattiin, että valtaosa aikaisemmasta tutkimuksesta keskittyy bensiinin kysynnän joustoihin, eikä dieselin kysyntää ole juuri tutkittu. Tutkimuksessa käytetty kulutusaineisto on peräisin valtiovarainministeriön vero-osastolta ja muu aineisto on saatu tilastokeskuksesta. Tutkimusaineisto on kuukausiaineisto vuosilta 2004–2017. Tutkimuksessa estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin hinta- ja tulojoustot bensiinin kysynnälle, dieselin kokonaiskysynnälle sekä erikseen henkilöautojen kuluttaman ja raskaan liikenteen kuluttaman dieselin kysynnälle. Tutkimuksessa käytettiin staattisia redusoidun muodon malleja sekä autoregressiivisiä jakautuneiden viipeiden malleja. Tämän tutkimuksen avulla kyettiin tekemään neljä keskeistä havaintoa. Ensimmäinen havainto on, että polttoaineiden kysyntä Suomessa on hinnan suhteen melko joustamatonta ainakin aggregaattitasolla. Hintajoustoestimaatit ovat itseisarvoltaan lähellä nollaa lukuun ottamatta henkilöautojen kuluttamaa dieseliä, jonka kysynnän hintajousto on lyhyellä aikavälillä -0,5 ja pitkällä -0,3 – -0,4. Toinen löydös on, että bensiinin kysyntä on dieseliä joustamattomampaa sekä hinnan että tulojen suhteen. Bensiinin kysyntä on lyhyellä aikavälillä tulojen suhteen lähes joustamatonta, kun taas dieselin kokonaiskysynnän tulojousto on 2,0. Kolmas havainto on, että dieselin kysynnässä on eroja henkilöautojen ja raskaan liikenteen välillä. Henkilöautojen kysyntä on hintajoustavampaa ja raskaan liikenteen kysyntä tulojoustavampaa. Henkilöautojen kuluttaman dieselin lyhyen aikavälin kysyntä on lähes yksikköjoustavaa, kun taas raskaan liikenteen dieselkysynnän tulojousto on 2,7–2,9. Neljäs ja viimeinen löydös on, että tutkimuksen perusteella pitkän aikavälin joustot ovat Suomessa lyhyen aikavälin joustoja pienempiä. Aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta poiketen polttoaineen kysyntä näyttää siis lyhyellä aikavälillä reagoivan hinnan ja tulojen muutoksiin pitkää aikaväliä voimakkaammin. Tulosten perusteella polttoaineveron korotuksen teho päästövähennysten saavuttamiseksi voi olla rajallinen joustamattoman kysynnän takia. Aikaisemman tutkimuksen perusteella on kuitenkin näyttöä siitä, että kuluttajat reagoivat enemmän polttoaineveron muutoksiin kuin verollisen hinnan muutoksiin.