"Osaamisen johtamisen avulla saadaan henkilöt kukoistamaan": Osaamisen johtaminen suorituskyvyn näkökulmasta tarkasteltuna
Karjalainen, Inka (2021)
Karjalainen, Inka
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105215302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105215302
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tutkimuksessa aiheena on tarkastella osaamisen johtamista organisaatioiden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia osaamisen johtamisella ja kehittämisellä on organisaation toimintaan. Lisäksi haluttiin tietää, miten organisaatiossa osaamisen johtamisen koetaan edistävän suorituskykyä sekä millaisena osaamisen johtaminen ja kehittäminen nähdään organisaatiossa. Lähestymistapana osaamisen johtamiseen on valittu suorituskyvyn näkökulma ja on myös haluttu tietää, millaisten keinojen kautta organisaatiossa osaamisen johtamisen koetaan edistävän suorituskykyä.
Menetelmiltään tämä tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineistona on käytetty sekundääriaineistoa, joka on ladattu Tietoarkiston sähköisestä palvelukokonaisuudesta eli tutummin Ailasta. Tutkimusaineistona oli ”Tietämyksenhallinta suomalaisissa suuryrityksissä 2014” ja tässä tutkimuksessa on käytetty siitä kolmea avokysymystä. Aineiston analyysi on suoritettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmien avulla, jolloin vastauksia on luokiteltu pää- ja alaluokkiin.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että osaamisen johtaminen ja kehittäminen nähdään edistävänä tekijänä niin tavoitteiden saavuttamisessa kuin kilpailu- sekä suorituskyvyssä. Tavoitteet liittyvät olennaisesti suorituskykyyn, sillä suorituskyvyssä on kyse ennalta asetettujen ja toiminnan kautta saavutettujen tavoitteiden välisestä suhteesta. Osaaminen nähtiin organisaation toimintaa kehittävänä tekijänä liiketoiminnan kannalta. Osaamisen kehittäminen oli myös organisaation toimintaa tukeva ja vahvistava tekijä. Tutkimus osoittaa sen, että osaamisen johtaminen nähdään kompleksisena ja epämääräisenä käsitteenä, mikä käytännössä tarkoitti toiminnan määrittelemisen vaikeutta. Eniten toimintaa kuvattiin osaamisen kehittämiseksi, joka osoittaa, että lähestymistapa ilmiöön on laaja.
Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että diskurssi osaamisen johtamisen ympärillä on käsitteellisesti ollut sekavaa ja paljolti riippuvaista tutkimusta tehneestä tieteenalasta. Samoin myös tässä tutkimuksessa tuli esille käsitteen monimuotoisuus. Toisaalta kuten aiemmissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että osaamisen johtaminen edistää kilpailu- ja suorituskykyä sekä tehokkuutta organisaatiossa, myös tässä tutkimuksessa havaittiin, että osaamisen johtaminen on yksi tekijöistä, joiden avulla kilpailu- ja suorituskyky voivat parantua organisaatiossa.
Menetelmiltään tämä tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineistona on käytetty sekundääriaineistoa, joka on ladattu Tietoarkiston sähköisestä palvelukokonaisuudesta eli tutummin Ailasta. Tutkimusaineistona oli ”Tietämyksenhallinta suomalaisissa suuryrityksissä 2014” ja tässä tutkimuksessa on käytetty siitä kolmea avokysymystä. Aineiston analyysi on suoritettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmien avulla, jolloin vastauksia on luokiteltu pää- ja alaluokkiin.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että osaamisen johtaminen ja kehittäminen nähdään edistävänä tekijänä niin tavoitteiden saavuttamisessa kuin kilpailu- sekä suorituskyvyssä. Tavoitteet liittyvät olennaisesti suorituskykyyn, sillä suorituskyvyssä on kyse ennalta asetettujen ja toiminnan kautta saavutettujen tavoitteiden välisestä suhteesta. Osaaminen nähtiin organisaation toimintaa kehittävänä tekijänä liiketoiminnan kannalta. Osaamisen kehittäminen oli myös organisaation toimintaa tukeva ja vahvistava tekijä. Tutkimus osoittaa sen, että osaamisen johtaminen nähdään kompleksisena ja epämääräisenä käsitteenä, mikä käytännössä tarkoitti toiminnan määrittelemisen vaikeutta. Eniten toimintaa kuvattiin osaamisen kehittämiseksi, joka osoittaa, että lähestymistapa ilmiöön on laaja.
Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että diskurssi osaamisen johtamisen ympärillä on käsitteellisesti ollut sekavaa ja paljolti riippuvaista tutkimusta tehneestä tieteenalasta. Samoin myös tässä tutkimuksessa tuli esille käsitteen monimuotoisuus. Toisaalta kuten aiemmissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että osaamisen johtaminen edistää kilpailu- ja suorituskykyä sekä tehokkuutta organisaatiossa, myös tässä tutkimuksessa havaittiin, että osaamisen johtaminen on yksi tekijöistä, joiden avulla kilpailu- ja suorituskyky voivat parantua organisaatiossa.