Mitä silmäni näkevätkään? : Kirjan kannet visuaalisena paratekstinä

Abstract

Tutkielma käsittelee neljän suomalaisen naisen kirjoittaman tai toimittaman teoksen kansien visuaalisia keinoja hyödyntäen Gerard Genetten paratekstiteoriaa. Teokset ovat Anu Kaajan Katie-Kate (2020, Teos), jonka kannet on tehnyt Jenni Saari, Inka Rantakallion ja Linda Strandin toimittama Kuka kuuluu? – Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä (2021, Kosmos), jonka kannet on tehnyt Kiia Beilinson, Emmi-Liia Sjöholmin Paperilla toinen (2020, Kosmos), jonka kannet on tehnyt Anna-Mari Tenhunen, ja Annastiina Stromin Kerro, kerro (2019, S&S), jonka kannet on tehnyt Emma Strömberg. Työn tarkoituksena on tutkia, millaisia visuaalisia piirteitä kohdeteosten kansissa on sekä miten ne ovat suhteessa teoksen sisältöön ja sen markkinointiin. Tutkimuskysymykseni on, millaisia visuaalisia piirteitä naisten kirjoittaman, suomalaisen kirjallisuuden kansissa on. Kysymykseen vastausta haetaan Genetten paratekstianalyysin avulla sekä hyödyntäen markkinoinnin ja visuaalisen tutkimuksen lähteitä.

Toisessa luvussa esitellään teoriakehys sekä rajataan muita näkökulmia tutkimuskysymykseen. Ensimmäisessä alaluvussa esittelen Gerard Genetten paratekstien teorian, jonka jälkeen toisessa alaluvussa tutkimuskehystä rajataan tarkemmin periteksteihin. Genetten teorian avulla käsitellään, mitä asioita kirjan ulkokansilta löytyy ja miten ne luetaan paratekstien joukkoon. Kolmannessa alaluvussa käsittelen peritekstien suhdetta kansien estetiikkaan ja tarkkoja piirteitä, joita kirjan kannet voivat sisältää. Lopuksi esittelen markkinoinnin näkökulman kirjan kansiin sekä tarkastelen niiden ulkonäön merkitystä teoksen myynnin kannalta.

Kolmannessa luvussa tulkitaan kohdeteoksia jakaen ne kahteen joukkoon: pelkistettyyn kansien estetiikkaan sekä runsauden estetiikkaan. Ensimmäisessä alaluvussa esittelen jokaisen kohdeteoksen ja esille tuon juuri niitä periteksteihin kuuluvia piirteitä, joita kansissa esiintyy sekä sisällöllisiä piirteitä, jotka jatkavat kannen luomaa visuaalista kokonaisuutta. Toisessa alaluvussa syvennytään tulkitsemaan kohdeteosten kansien visuaalisia piirteitä markkinoinnin perspektiivistä ja millaista kuvaa ne luovat naiseudesta.

Lopuksi esitän kritiikkiä omaa tutkimusnäkökulmaani kohtaan ja teen johtopäätökset tutkimuksestani. Vaikka näkökulmani kirjan kansiin on mielenkiintoinen, koen tärkeäksi myös kyseenalaistaa oman näke-mykseni ja analysoida sitä. Kirjojen kansiestetiikka luo mielikuvia teoksesta ja vaikuttaa merkittävästi teh-täviin osto- tai lukupäätöksiin. Kannen ulkonäön miellyttävyyden tärkeys on noussut keskeisemmäksi myös uusien teosmuotojen myötä.