Miksi syntyvyys laskee: Sisällönanalyysi lasten saamisen lykkäämisen syistä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa
Friman, Sanna (2021)
Friman, Sanna
2021
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205253
Tiivistelmä
Syntyvyys on laskenut Suomessa yhtäjaksoisesti jo kymmenen peräkkäisen vuoden ajan. Syntyvyys ja sen lasku ovat usein esillä julkisessa keskustelussa. Syitä syntyvyyden laskun taustalla on pyritty selvittämään, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole tuntunut löytyvän. Tutkielmassa syntyvyyttä kuvataan kokonaishedelmällisyysluvulla, joka kertoo arvion siitä, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisilla syillä lasten saamisen lykkäämistä ja sitä kautta syntyvyyden laskua selitetään Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa.
Tutkimuksen aineistoksi kerättiin kuusitoista Helsingin Sanomissa julkaistua mielipidekirjoitusta, jotka on julkaistu vuosina 2018-2020. Aineistoon rajattiin mukaan vain sellaiset mielipidekirjoitukset, joissa oli jossain muodossa mainittu syntyvyyden lasku, alhainen syntyvyys, syntyvyyden lisääminen tai lasten saamisen lykkääminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysillä pyritään selvittämään mitä aineisto kertoo tutkittavasta ilmiöstä, ja mitä merkityksiä aineistosta löytyy.
Analyysin tuloksina muodostui seitsemän yläkategoriaa syille, joilla selitetään lasten saamisen lykkäämistä ja sitä kautta syntyvyyden laskua. Kategoriat ovat työelämän haasteet, parisuhteeseen liittyvät haasteet, taloudelliset syyt, asumiseen liittyvät syy, käsitykset ja mielikuvat, arvot ja kulttuurin muutos. Työelämän haasteet koostuvat työelämän epävarmuudesta, työelämän epätasa-arvosta ja työelämän vaatimuksista. Parisuhteeseen liittyvät haasteet jakautuvat parisuhteen epävarmuustekijöihin ja kumppanin puuttumiseen. Taloudellisten syiden alakategorioita ovat taloudelliset haasteet ja taloudellisen tuen puute. Asumiseen liittyvät syyt koostuvat asumisen keskittymisestä pääkaupunkiseudulle ja asumisen kuluista. Käsitykset ja mielikuvat koostuu kolmesta alakategoriasta: raskauteen ja synnytykseen liitetyt käsitykset, vanhemmuuteen liitetyt käsitykset ja negatiivinen puhe vanhemmuudesta. Arvot koostuvat yksilökeskeisestä hedonismista, parisuhdekeskeisestä hedonismista ja ilmastonmuutokseen liittyvistä syistä.
Tutkielman tulokset lasten saamisen lykkäämisen syistä antavat viitteitä siitä, että usein syy lykätä lasten saamista liittyy epävarmuuteen, jota koetaan vaikkapa työhön tai parisuhteeseen liittyen. Lisäksi erilaiset käsitykset ja mielikuvat sekä arvot vaikuttavat siihen mitä lasten saamisesta ajatellaan, ja sitä kautta siihen halutaanko lapsia saada vai ei. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään syitä syntyvyyden laskun taustalla. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on antaa ohjenuoria siihen, millaisiin tekijöihin huomiota kiinnittämällä voidaan laatia parempia perhe- ja väestöpoliittisia päätöksiä, jotka tukevat perheitä ja yksilöitä saavuttamaan toivomansa perhekoon.
Tutkimuksen aineistoksi kerättiin kuusitoista Helsingin Sanomissa julkaistua mielipidekirjoitusta, jotka on julkaistu vuosina 2018-2020. Aineistoon rajattiin mukaan vain sellaiset mielipidekirjoitukset, joissa oli jossain muodossa mainittu syntyvyyden lasku, alhainen syntyvyys, syntyvyyden lisääminen tai lasten saamisen lykkääminen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysillä pyritään selvittämään mitä aineisto kertoo tutkittavasta ilmiöstä, ja mitä merkityksiä aineistosta löytyy.
Analyysin tuloksina muodostui seitsemän yläkategoriaa syille, joilla selitetään lasten saamisen lykkäämistä ja sitä kautta syntyvyyden laskua. Kategoriat ovat työelämän haasteet, parisuhteeseen liittyvät haasteet, taloudelliset syyt, asumiseen liittyvät syy, käsitykset ja mielikuvat, arvot ja kulttuurin muutos. Työelämän haasteet koostuvat työelämän epävarmuudesta, työelämän epätasa-arvosta ja työelämän vaatimuksista. Parisuhteeseen liittyvät haasteet jakautuvat parisuhteen epävarmuustekijöihin ja kumppanin puuttumiseen. Taloudellisten syiden alakategorioita ovat taloudelliset haasteet ja taloudellisen tuen puute. Asumiseen liittyvät syyt koostuvat asumisen keskittymisestä pääkaupunkiseudulle ja asumisen kuluista. Käsitykset ja mielikuvat koostuu kolmesta alakategoriasta: raskauteen ja synnytykseen liitetyt käsitykset, vanhemmuuteen liitetyt käsitykset ja negatiivinen puhe vanhemmuudesta. Arvot koostuvat yksilökeskeisestä hedonismista, parisuhdekeskeisestä hedonismista ja ilmastonmuutokseen liittyvistä syistä.
Tutkielman tulokset lasten saamisen lykkäämisen syistä antavat viitteitä siitä, että usein syy lykätä lasten saamista liittyy epävarmuuteen, jota koetaan vaikkapa työhön tai parisuhteeseen liittyen. Lisäksi erilaiset käsitykset ja mielikuvat sekä arvot vaikuttavat siihen mitä lasten saamisesta ajatellaan, ja sitä kautta siihen halutaanko lapsia saada vai ei. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään syitä syntyvyyden laskun taustalla. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on antaa ohjenuoria siihen, millaisiin tekijöihin huomiota kiinnittämällä voidaan laatia parempia perhe- ja väestöpoliittisia päätöksiä, jotka tukevat perheitä ja yksilöitä saavuttamaan toivomansa perhekoon.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8314]