Presidenttiyden uusi suunta Yhdysvalloissa? : – Analyysi Megan Rapinoen ja Donald Trumpin vuoropuhelusta osana kansainvälistä politiikkaa
Tikkala, Lotta (2021)
Tikkala, Lotta
2021
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205243
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on hahmottaa jalkapalloilija Megan Rapinoen ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin välistä vuoropuhelua jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2019 poikkeavana kansainvälisen politiikan osana. Tutkielmassa analysoidaan lausuntojen perusteella Rapinoen ja Trumpin vuoropuhelussa ilmeneviä diskursseja sekä pohditaan, miksi Yhdysvaltain presidentti ylipäätään päätti ottaa osaa tähän julkiseen keskusteluun. Tätä voidaan pitää lähtökohtaisesti poikkeuksellisena toimintana presidentiltä. Tutkielman lopussa pohditaan jatkokysymyksenä Trumpin toiminnan mahdollisia vaikutuksia presidentti-instituutiolle.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii sosiaalinen konstruktivismi ja menetelmänä diskurssianalyysi. Sosiaalista konstruktivismia sovelletaan tutkielmassa Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin ajatusten pohjalta. Tutkielmassa menetelmänä toimivassa diskurssianalyysissa keskitytään hahmottamaan erilaisten tulkintarepertuaarien kautta aineistossa ilmeneviä syvempiä diskursseja ja tulkitsemaan toimijoiden sosiaalisia todellisuuksia. Käytetty aineisto koostuu Rapinoen ja Trumpin suorista lausunnoista, joita he antoivat kilpailuiden yhteydessä artikkeleita varten tehdyissä haastatteluissa ja sosiaalisessa mediassa.
Lausunnoista hahmotetaan Rapinoen osalta eniten individualistista ja familistista repertuaaria sekä jonkin verran realistista repertuaaria, kohtalorepertuaaria ja humanistista repertuaaria. Trumpin lausunnoissa ilmenee puolestaan individualistinen, familistinen ja realistinen repertuaari. Näiden havaintojen perusteella voidaan hahmottaa poliittisen vastustuksen instituutio, jossa Rapinoe omaksuu vallanpitäjää vastustavan kansalaisen roolin ja Trump puolestaan asemaansa puolustavan valtionjohtajan roolin. Analyysin perusteella Trumpin keskusteluun osallistumisen syyt vaikuttaisivat liittyvän hänen poikkeavaan mediakäyttäytymiseensä, Yhdysvaltain valtiollisiin intresseihin sekä hänen haluunsa puolustaa omaa asemaansa. Trumpin toimien vaikutusta presidentti-instituution kannalta on vaikeaa arvioida pidemmällä aikavälillä, mutta mielipiteiden mahdollinen polarisaatio saattaa aiheuttaa sisäpoliittisia jännitteitä. Mikäli presidentti-instituution arvostus kärsii, voi tämä heikentää myös Yhdysvaltain asemaa kansainvälisen politiikan toimijana.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii sosiaalinen konstruktivismi ja menetelmänä diskurssianalyysi. Sosiaalista konstruktivismia sovelletaan tutkielmassa Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin ajatusten pohjalta. Tutkielmassa menetelmänä toimivassa diskurssianalyysissa keskitytään hahmottamaan erilaisten tulkintarepertuaarien kautta aineistossa ilmeneviä syvempiä diskursseja ja tulkitsemaan toimijoiden sosiaalisia todellisuuksia. Käytetty aineisto koostuu Rapinoen ja Trumpin suorista lausunnoista, joita he antoivat kilpailuiden yhteydessä artikkeleita varten tehdyissä haastatteluissa ja sosiaalisessa mediassa.
Lausunnoista hahmotetaan Rapinoen osalta eniten individualistista ja familistista repertuaaria sekä jonkin verran realistista repertuaaria, kohtalorepertuaaria ja humanistista repertuaaria. Trumpin lausunnoissa ilmenee puolestaan individualistinen, familistinen ja realistinen repertuaari. Näiden havaintojen perusteella voidaan hahmottaa poliittisen vastustuksen instituutio, jossa Rapinoe omaksuu vallanpitäjää vastustavan kansalaisen roolin ja Trump puolestaan asemaansa puolustavan valtionjohtajan roolin. Analyysin perusteella Trumpin keskusteluun osallistumisen syyt vaikuttaisivat liittyvän hänen poikkeavaan mediakäyttäytymiseensä, Yhdysvaltain valtiollisiin intresseihin sekä hänen haluunsa puolustaa omaa asemaansa. Trumpin toimien vaikutusta presidentti-instituution kannalta on vaikeaa arvioida pidemmällä aikavälillä, mutta mielipiteiden mahdollinen polarisaatio saattaa aiheuttaa sisäpoliittisia jännitteitä. Mikäli presidentti-instituution arvostus kärsii, voi tämä heikentää myös Yhdysvaltain asemaa kansainvälisen politiikan toimijana.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]