Pientalojen paloturvallisuusvaatimukset
Vuorinen, Ville (2021)
2021
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205244
Tiivistelmä
Paloturvallisuus on yksi tärkeimmistä rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen osa-alueista. Tämän vuoksi paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä on kehitetty jo hyvin pitkän aikaa. Säädöksiä on välillä vaikea tulkita. Ne tarvitsevatkin usein jonkin tahon, joka tekee asetuksista yhtenäisiä tulkintoja ja tuo ne helposti saataville. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta ja tästä tulkintoja tehneen pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen Topten-ohjekortin esittämiä paloturvallisuusvaatimuksia helposti lukijan saataville. Tutkimus rajautuu P3- paloluokan pientaloihin.
Tutkimuksen johdannossa esitellään lyhyesti paloturvallisuutta koskevien säädösten historiaa ja kehittymistä nykypäivään asti. Johdannon lisäksi tutkimus jakaantuu kahteen päälukuun. Toinen luku käsittelee P3- paloluokan pientaloille asetettuja paloturvallisuusvaatimuksia. Tämä luku on toteutettu kirjallisuustutkimuksena ja tärkeimpinä lähteinä ovat jo edellä mainitut Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta ja Topten-ohjekortti. Luvun alaotsikointi perustuu Ympäristöministeriön asetuksen otsikointiin, jotta tutkimusta olisi helpompi seurata.
Tutkimuksen kolmannessa luvussa tutkitaan kahta Kastellin talomalliston pientaloa esimerkkikohteina. Näiden avulla vertaillaan, miten eri ratkaisut kohteissa vaikuttavat paloturvallisuus-vaatimuksiin. Tutkimuksessa selviää, että pientaloissa asuinrakennuksen koko harvoin vaikuttaa paloturvallisuusvaatimuksiin rakenteiden osalta. Yksi merkittävin paloturvallisuusvaatimuksiin vaikuttava tekijä on viereisillä tonteilla sijaitsevat rakennukset. Tiheään asutetuilla alueilla vaatimukset rakenteiden palonkestolle on usein huomattavasti tiukempia kuin haja-asutusalueilla. Tämä johtuu tiheään asutetun alueen aluepalovaarasta. Toinen tutkimuksessa esille nouseva merkittävä asia on autosuojan aiheuttamat vaatimukset. Autosuojan koolla ja sen etäisyydellä asuinrakennuksesta on suuri vaikutus siihen, täytyykö autosuoja osastoida ja millä vaatimuksin.
Tutkimuksen johdannossa esitellään lyhyesti paloturvallisuutta koskevien säädösten historiaa ja kehittymistä nykypäivään asti. Johdannon lisäksi tutkimus jakaantuu kahteen päälukuun. Toinen luku käsittelee P3- paloluokan pientaloille asetettuja paloturvallisuusvaatimuksia. Tämä luku on toteutettu kirjallisuustutkimuksena ja tärkeimpinä lähteinä ovat jo edellä mainitut Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta ja Topten-ohjekortti. Luvun alaotsikointi perustuu Ympäristöministeriön asetuksen otsikointiin, jotta tutkimusta olisi helpompi seurata.
Tutkimuksen kolmannessa luvussa tutkitaan kahta Kastellin talomalliston pientaloa esimerkkikohteina. Näiden avulla vertaillaan, miten eri ratkaisut kohteissa vaikuttavat paloturvallisuus-vaatimuksiin. Tutkimuksessa selviää, että pientaloissa asuinrakennuksen koko harvoin vaikuttaa paloturvallisuusvaatimuksiin rakenteiden osalta. Yksi merkittävin paloturvallisuusvaatimuksiin vaikuttava tekijä on viereisillä tonteilla sijaitsevat rakennukset. Tiheään asutetuilla alueilla vaatimukset rakenteiden palonkestolle on usein huomattavasti tiukempia kuin haja-asutusalueilla. Tämä johtuu tiheään asutetun alueen aluepalovaarasta. Toinen tutkimuksessa esille nouseva merkittävä asia on autosuojan aiheuttamat vaatimukset. Autosuojan koolla ja sen etäisyydellä asuinrakennuksesta on suuri vaikutus siihen, täytyykö autosuoja osastoida ja millä vaatimuksin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8683]