Analytiikan hyödyntäminen suomalaisessa jätehuollossa
Koskiniemi, Annamari (2021)
Koskiniemi, Annamari
2021
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205231
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia analytiikan käyttöä ja tiedonhallinnan tilaa suomalaisessa jätehuollossa. Työssä selvitettiin millaisia ratkaisuja eri toimijat ovat ottaneet käyttöön, mitkä tekijät ovat ajaneet käyttöönottoa, mitä vaikutuksia niillä on ollut ja onko käytössä noussut esiin haasteita. Lisäksi taustoitettiin mitä tietoa jätehuollosta ja sen prosesseista kerätään, miten kerättyä tietoa hyödynnetään suhteessa jätehuollon tavoitteisiin ja miten analytiikan käytön nähdään kehittyvän jätehuollossa tulevaisuudessa. Työn aihetta tarkasteltiin erityisesti suhteessa keväällä 2021 valmisteilla olleeseen jätelakiuudistukseen ja EU:n asettamiin kierrätystavoitteisiin.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka koostui kirjallisuuskatsauksesta, aineistotutkimuksesta ja haastattelututkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin suomalaista jätehuoltoa ja analytiikkaa. Aineistotutkimuksessa selvitettiin analytiikkatoteutusten laajuutta pääosin eri toimijoiden verkkosivuja tutkimalla. Haastattelututkimuksessa haastateltiin seitsemää jätehuoltoalalla toimivaa tai sen kanssa tekemisissä olevaa asiantuntijaa. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin vertailemalla löydöksiä keskenään.
Kirjallisuuskatsaus esittelee jätehuoltoa ensin jätelain näkökulmasta, määrittelemällä jätehuoltoon liittyvät käsitteet ja tarkastelemalla siihen liittyviä periaatteita ja vastuita. Lisäksi käsitellään suomalaisen jätehuollon nykytilaa, kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä, sekä avataan yhdyskuntajätteen keräämiseen ja kierrätykseen liittyviä prosesseja. Kirjallisuuskatsauksessa määritellään myös analytiikka tämän tutkimuksen kontekstissa ja tarkastellaan analytiikan roolia organisaatioissa. Perehdytään myös analytiikkatoteutuksiin, niiden käyttöönottoon ja erilaisiin haasteisiin mitä käyttöönotossa ja käytössä voi ilmetä.
Aineistotutkimuksessa tarkastellaan eri toimijoiden jätehuollosta keräämää tietoa ja analytiikkatoteutuksia. Haastattelulöydökset osoittavat analytiikan hyödyntämisen olevan suomalaisessa jätehuollossa alkuvaiheessa. Raportointiin liittyviä ja visuaalisia analytiikkatoteutuksia on jo jonkin verran käytössä. On myös halua lisätä analytiikan käyttöä, mutta esimerkiksi olemassa olevat järjestelmät ja informaation puutteellinen laatu ja saatavuus hidastava prosessia. Haastatteluissa esille tulleet tiedot toimijoiden keräämästä informaatiosta ja analytiikkaratkaisuista täydensivät aineistotutkimusta.
Tämä diplomityö ehdottaa suomalaisille jätehuollon toimijoille keskittymistä tiedon laadun ja saatavuuden parantamiseen ja tietoinfrastruktuurin kehittämiseen. Tiedon laadun parantaminen ja analytiikkaosaaminen organisaatioissa voisi tehdä analytiikkatoteutusten käyttöönotosta sujuvampaa. Tarkempi informaatio on myös edellytys tehokkaammalle toimien kohdistamiselle ja päätöksenteolle. Lisäksi syntypaikkalajitteluun kannustamisessa maksuohjauskeinot ja visuaalinen analytiikka viestinnässä nousivat haastatteluissa esiin. The purpose of this thesis was to study the use of analytics and the state of information management in Finnish waste management. The study examined what kind of analytics solutions the various operators have implemented, what factors have driven the implementation, what effects they have had and whether challenges have arisen in use. In addition, it was considered what information is collected about waste management and its processes, how the collected information is utilized in relation to the goals of waste management and how the use of analytics is seen developing in waste management in the future. The topic of the thesis was examined in particular in relation to the Finnish waste law reform being prepared in spring 2021 and the recycling objectives set by the EU.
The research was carried out as a qualitative study consisting of a literature review, a secondary data study and an interview study. The literature review examined Finnish waste management and analytics. The secondary data study examined the scope of analytical implementations mainly by examining the websites of different operators. The interview study consisted of seven expert interviews with people working in or dealing with the waste management industry. The results of the study were analysed by comparing the different findings.
The literature review first presents waste management from the perspective of the Finnish Waste Act, defining the concepts related to waste management and looking at the related principles and responsibilities. In addition, the current state, development and future prospects of Finnish waste management are discussed, and processes related to the collection and recycling of municipal waste will be looked into. The literature review also defines analytics in the context of this study and examines the role of analytics in organizations. We also get acquainted with different analytics implementations, their adoption in an organisation and the various challenges that may arise in implementation and use.
The data study examines the data collected by different operators on waste management and analytical implementation. The findings of the interview show that the utilization of analytics is in the early stages in Finnish waste management. Some reporting and visual analytics implementations are already in use. There is also a desire to increase the use of analytics, but, for example, the lack of quality and availability of existing systems and information slows down the process. The information attained in the interviews complemented the secondary data study.
This thesis proposes that Finnish waste management operators focus on improving the quality and availability of information and developing the information infrastructure. Improving data quality and analytics skills in organizations could make the adoption of analytics implementations smoother. More accurate information is also a prerequisite for more effective targeting and decision-making. When it came to encourage sorting waste at homes, means of payment control and visual analytics in communication emerged in the interviews.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka koostui kirjallisuuskatsauksesta, aineistotutkimuksesta ja haastattelututkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin suomalaista jätehuoltoa ja analytiikkaa. Aineistotutkimuksessa selvitettiin analytiikkatoteutusten laajuutta pääosin eri toimijoiden verkkosivuja tutkimalla. Haastattelututkimuksessa haastateltiin seitsemää jätehuoltoalalla toimivaa tai sen kanssa tekemisissä olevaa asiantuntijaa. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin vertailemalla löydöksiä keskenään.
Kirjallisuuskatsaus esittelee jätehuoltoa ensin jätelain näkökulmasta, määrittelemällä jätehuoltoon liittyvät käsitteet ja tarkastelemalla siihen liittyviä periaatteita ja vastuita. Lisäksi käsitellään suomalaisen jätehuollon nykytilaa, kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä, sekä avataan yhdyskuntajätteen keräämiseen ja kierrätykseen liittyviä prosesseja. Kirjallisuuskatsauksessa määritellään myös analytiikka tämän tutkimuksen kontekstissa ja tarkastellaan analytiikan roolia organisaatioissa. Perehdytään myös analytiikkatoteutuksiin, niiden käyttöönottoon ja erilaisiin haasteisiin mitä käyttöönotossa ja käytössä voi ilmetä.
Aineistotutkimuksessa tarkastellaan eri toimijoiden jätehuollosta keräämää tietoa ja analytiikkatoteutuksia. Haastattelulöydökset osoittavat analytiikan hyödyntämisen olevan suomalaisessa jätehuollossa alkuvaiheessa. Raportointiin liittyviä ja visuaalisia analytiikkatoteutuksia on jo jonkin verran käytössä. On myös halua lisätä analytiikan käyttöä, mutta esimerkiksi olemassa olevat järjestelmät ja informaation puutteellinen laatu ja saatavuus hidastava prosessia. Haastatteluissa esille tulleet tiedot toimijoiden keräämästä informaatiosta ja analytiikkaratkaisuista täydensivät aineistotutkimusta.
Tämä diplomityö ehdottaa suomalaisille jätehuollon toimijoille keskittymistä tiedon laadun ja saatavuuden parantamiseen ja tietoinfrastruktuurin kehittämiseen. Tiedon laadun parantaminen ja analytiikkaosaaminen organisaatioissa voisi tehdä analytiikkatoteutusten käyttöönotosta sujuvampaa. Tarkempi informaatio on myös edellytys tehokkaammalle toimien kohdistamiselle ja päätöksenteolle. Lisäksi syntypaikkalajitteluun kannustamisessa maksuohjauskeinot ja visuaalinen analytiikka viestinnässä nousivat haastatteluissa esiin.
The research was carried out as a qualitative study consisting of a literature review, a secondary data study and an interview study. The literature review examined Finnish waste management and analytics. The secondary data study examined the scope of analytical implementations mainly by examining the websites of different operators. The interview study consisted of seven expert interviews with people working in or dealing with the waste management industry. The results of the study were analysed by comparing the different findings.
The literature review first presents waste management from the perspective of the Finnish Waste Act, defining the concepts related to waste management and looking at the related principles and responsibilities. In addition, the current state, development and future prospects of Finnish waste management are discussed, and processes related to the collection and recycling of municipal waste will be looked into. The literature review also defines analytics in the context of this study and examines the role of analytics in organizations. We also get acquainted with different analytics implementations, their adoption in an organisation and the various challenges that may arise in implementation and use.
The data study examines the data collected by different operators on waste management and analytical implementation. The findings of the interview show that the utilization of analytics is in the early stages in Finnish waste management. Some reporting and visual analytics implementations are already in use. There is also a desire to increase the use of analytics, but, for example, the lack of quality and availability of existing systems and information slows down the process. The information attained in the interviews complemented the secondary data study.
This thesis proposes that Finnish waste management operators focus on improving the quality and availability of information and developing the information infrastructure. Improving data quality and analytics skills in organizations could make the adoption of analytics implementations smoother. More accurate information is also a prerequisite for more effective targeting and decision-making. When it came to encourage sorting waste at homes, means of payment control and visual analytics in communication emerged in the interviews.