Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

”Kokonaisuudessaan tapaus vaikuttaa varsin oudolta ja kiharaiselta” : Tapaustutkimus kerronnallisuudesta katoamistapauksissa suomalaisessa iltapäivälehdistössä 1987–1991

Kajander, Jenna (2020)

 
Avaa tiedosto
KajanderJenna.pdf (329.9Kt)
Lataukset: 



Kajander, Jenna
2020

Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-02
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105205233
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan narratiivisuutta katoamistapausten ympärillä suomalaisessa iltapäivälehdistössä 1987–1991. Tarkoituksena on hahmottaa, miten uutisoinnissa ilmennetään katoamistapausten kulkua, ja millaisia henkilökuvia kadonneista on muodostettu. True crimen eli todellisista rikoksista kertovan median suosio on noussut viime vuosina, ja samalla myös katoamistapaukset ovat olleet näkyvästi esillä uutisissa. Katoamisuutisoinnin tarkastelu tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnallisen ilmapiirin tarkasteluun ja samalla voidaan selvittää katoamistapausten viihteellistymisen pidempää kehityskaarta.

Tutkimuksessa on hyödynnetty narratiivista eli kerronnallista tutkimusotetta. Kerronnalliselle tutkimukselle ominaista on keskittyä kerronnalliseen prosessiin eikä pelkästään sen lopputulokseen. Aineistona on Päivälehden arkistosta löytyvät Ilta-Sanomien katoamistapauksia käsittelevät artikkelit vuosilta 1987–1991. Kaikista artikkeleista valikoitiin tapaukset, jotka olivat saaneet muita tapauksia enemmän mediahuomiota. Näitä oli kaksi: Ensimmäisessä tapauksessa kadonneiksi ilmoitettiin kaksivuotias tyttö ja hänen isoäitinsä, toisessa tapauksessa taas nelihenkinen perhe. Tapauksissa tarkasteltiin erikseen katoamisista muodostettua kerrontaa ja kadonneista muodostettuja henkilökuvia vertaamalla niitä aikakauden poikkeusuutisointiin. Tarkastelun ohessa tutkielmassa analysoitiin syitä uutisoinnin diskurssin taustalla.

Tutkielman tapausten uutisoinnit erosivat toisistaan jonkun verran. Ensimmäisen tapauksen uutisointi noudatti pitkälti aikakaudelle tyypillistä poikkeusuutisointia, ja sitä koskevat julkaisut olivat pääasiassa informoivia. Toisessa tapauksessa sen sijaan nähtävissä selviä eroja poikkeusuutisointiin, sillä se sisälsi enemmän viihteellisiä ilmaisutapoja. Kummassakaan tapauksessa ei luotu kadonneista selkeitä henkilökuvia. Molemmissa tapauksissa on nähtävissä, että osa kadonneista roolitetaan uhrin ja osa taas syyllisen asemaan. Näin ollen katoamisuutisointi on rinnastettavissa aikakauden rikosuutisointiin.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [9202]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste