”Kokonaisuudessaan tapaus vaikuttaa varsin oudolta ja kiharaiselta” : Tapaustutkimus kerronnallisuudesta katoamistapauksissa suomalaisessa iltapäivälehdistössä 1987–1991

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan narratiivisuutta katoamistapausten ympärillä suomalaisessa iltapäivälehdistössä 1987–1991. Tarkoituksena on hahmottaa, miten uutisoinnissa ilmennetään katoamistapausten kulkua, ja millaisia henkilökuvia kadonneista on muodostettu. True crimen eli todellisista rikoksista kertovan median suosio on noussut viime vuosina, ja samalla myös katoamistapaukset ovat olleet näkyvästi esillä uutisissa. Katoamisuutisoinnin tarkastelu tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnallisen ilmapiirin tarkasteluun ja samalla voidaan selvittää katoamistapausten viihteellistymisen pidempää kehityskaarta.

Tutkimuksessa on hyödynnetty narratiivista eli kerronnallista tutkimusotetta. Kerronnalliselle tutkimukselle ominaista on keskittyä kerronnalliseen prosessiin eikä pelkästään sen lopputulokseen. Aineistona on Päivälehden arkistosta löytyvät Ilta-Sanomien katoamistapauksia käsittelevät artikkelit vuosilta 1987–1991. Kaikista artikkeleista valikoitiin tapaukset, jotka olivat saaneet muita tapauksia enemmän mediahuomiota. Näitä oli kaksi: Ensimmäisessä tapauksessa kadonneiksi ilmoitettiin kaksivuotias tyttö ja hänen isoäitinsä, toisessa tapauksessa taas nelihenkinen perhe. Tapauksissa tarkasteltiin erikseen katoamisista muodostettua kerrontaa ja kadonneista muodostettuja henkilökuvia vertaamalla niitä aikakauden poikkeusuutisointiin. Tarkastelun ohessa tutkielmassa analysoitiin syitä uutisoinnin diskurssin taustalla.

Tutkielman tapausten uutisoinnit erosivat toisistaan jonkun verran. Ensimmäisen tapauksen uutisointi noudatti pitkälti aikakaudelle tyypillistä poikkeusuutisointia, ja sitä koskevat julkaisut olivat pääasiassa informoivia. Toisessa tapauksessa sen sijaan nähtävissä selviä eroja poikkeusuutisointiin, sillä se sisälsi enemmän viihteellisiä ilmaisutapoja. Kummassakaan tapauksessa ei luotu kadonneista selkeitä henkilökuvia. Molemmissa tapauksissa on nähtävissä, että osa kadonneista roolitetaan uhrin ja osa taas syyllisen asemaan. Näin ollen katoamisuutisointi on rinnastettavissa aikakauden rikosuutisointiin.