Suojaamattomien puurakenteiden käyttö puukerrostaloissa
Salonen, Anni (2021)
Salonen, Anni
2021
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105195211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105195211
Tiivistelmä
Puun käyttö rakentamisessa on kasvava trendi ympäri maailmaa. Suomessa puu on paikallinen, ekologinen ja uusiutuva materiaali, jonka avulla rakennuksen hiilijalanjälkeä on mahdollista pienentää huomattavasti. Puurunkoisten asuinkerrostalojen rakentaminen on merkittävässä kasvussa ja puuta halutaan jättää rakennuksessa näkyviin nostattamaan puutalon tunnelmaa. Suojaamattomalla puurakenteella on esteettisyyden lisäksi muitakin positiivisia vaikutuksia tilaan. Puurakentamista koskee kuitenkin melko tiukat määräykset, jonka vuoksi puurakenteita voidaan jättää suojaamatta vain tietyin ehdoin.
Tämän kandidaatintyön aiheena on suojaamattomien puurakenteiden käyttö puukerrostaloissa. Kandidaatintyön tavoitteena on selvittää milloin puurakenteen voi jättää puukerrostaloissa suojaamatta. Tutkimus on toteutettu kirjallisuusselvityksenä ja työssä on johdannon sekä yhteenvedon lisäksi viisi pääkappaletta. Työssä käsitellään suojaamattomien puurakenteiden syttymistä, osallistumista paloon, hiiltymistä ja palokestävyyttä, puukerrostalojen suunnittelumenetelmiä sekä suojaamattoman puun käyttöä rajoittavia määräyksiä. Työssä käydään myös läpi missä ja miksi puurakenteita on jo toteutuneissa puukerrostalohankkeissa jätetty suojaamatta.
Tutkimus osoittaa, että suunnittelumenetelmä, rakennuksen koko, puun ominaisuudet sekä puutuotteessa käytetty liima vaikuttavat yleisesti siihen, kuinka paljon suojaamatonta puupintaa rakennuksessa voidaan jättää näkyviin turvallisesti. Suunnittelumenetelmistä taulukkomitoituksessa rakennukseen kohdistuu melko tiukat pintaluokka- ja suojausvaatimukset, mikä rajoittaa suojaamattomien puurakenteiden määrää ja sijaintia. Mitä enemmän taulukkomitoituksella halutaan jättää puupintaa näkyviin, sitä suuremmaksi rakenteiden palonkestovaatimukset nousevat. Toiminnallisella mitoituksella suojaamatonta puuta voidaan käyttää rakennuksessa vapaammin kuin taulukkomitoituksessa. Tälläkään suunnittelumenetelmällä ei kuitenkaan voida käyttää liikaa suojaamatonta pintaa, sillä rakennuksen on täytettävä tiettyjä vaatimuksia paloturvallisuuden takaamiseksi.
Tutkimuksessa havaitaan, että useammassa kohteessa suojaamatonta pintaa puukerrostalon asunnoissa on lattian lisäksi käytetty joko asunnon ulkoseinissä tai katossa. Näissäkin vain rajallisesti. Kohteessa, jossa puupintaa on jätetty näkyviin runsaammin, kantavat puurakenteet on suunniteltu normaalia paksummaksi palonkestävyyden varmistamiseksi. Tutkimuksessa huomataan, että toteutuneissa puukerrostalohankkeissa suojaamattomien puurakenteiden määrä asunnoissa on vielä melko vähäistä.
Tämän kandidaatintyön aiheena on suojaamattomien puurakenteiden käyttö puukerrostaloissa. Kandidaatintyön tavoitteena on selvittää milloin puurakenteen voi jättää puukerrostaloissa suojaamatta. Tutkimus on toteutettu kirjallisuusselvityksenä ja työssä on johdannon sekä yhteenvedon lisäksi viisi pääkappaletta. Työssä käsitellään suojaamattomien puurakenteiden syttymistä, osallistumista paloon, hiiltymistä ja palokestävyyttä, puukerrostalojen suunnittelumenetelmiä sekä suojaamattoman puun käyttöä rajoittavia määräyksiä. Työssä käydään myös läpi missä ja miksi puurakenteita on jo toteutuneissa puukerrostalohankkeissa jätetty suojaamatta.
Tutkimus osoittaa, että suunnittelumenetelmä, rakennuksen koko, puun ominaisuudet sekä puutuotteessa käytetty liima vaikuttavat yleisesti siihen, kuinka paljon suojaamatonta puupintaa rakennuksessa voidaan jättää näkyviin turvallisesti. Suunnittelumenetelmistä taulukkomitoituksessa rakennukseen kohdistuu melko tiukat pintaluokka- ja suojausvaatimukset, mikä rajoittaa suojaamattomien puurakenteiden määrää ja sijaintia. Mitä enemmän taulukkomitoituksella halutaan jättää puupintaa näkyviin, sitä suuremmaksi rakenteiden palonkestovaatimukset nousevat. Toiminnallisella mitoituksella suojaamatonta puuta voidaan käyttää rakennuksessa vapaammin kuin taulukkomitoituksessa. Tälläkään suunnittelumenetelmällä ei kuitenkaan voida käyttää liikaa suojaamatonta pintaa, sillä rakennuksen on täytettävä tiettyjä vaatimuksia paloturvallisuuden takaamiseksi.
Tutkimuksessa havaitaan, että useammassa kohteessa suojaamatonta pintaa puukerrostalon asunnoissa on lattian lisäksi käytetty joko asunnon ulkoseinissä tai katossa. Näissäkin vain rajallisesti. Kohteessa, jossa puupintaa on jätetty näkyviin runsaammin, kantavat puurakenteet on suunniteltu normaalia paksummaksi palonkestävyyden varmistamiseksi. Tutkimuksessa huomataan, että toteutuneissa puukerrostalohankkeissa suojaamattomien puurakenteiden määrä asunnoissa on vielä melko vähäistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]