Restructuring of municipal energy companies : New strategic orientations in the energy transition

Abstract

The energy sector faces strong pressure to decarbonise. To meet the targets, the industry is moving towards decentralisation and digitalisation. Furthermore, the actions are bounded by the institutional environment since the energy system can be seen as a highly institutionalised system. Incumbents in the sector must renew their strategies and one way for the renewal is corporate restructuring. In Finland, municipally-owned energy companies have a long history of being local energy suppliers. In this thesis, the motives behind the recent restructuring of Finnish municipal energy companies is examined. Moreover, the link between restructuring, transition forces in the industry, and institutional pressures is investigated. The institutional and sensemaking theories are utilised to build a framework for the empirical part.

To meet the research objectives of exploring the reasoning and sensemaking of strategic restructuring in companies, a qualitative survey was conducted. The data was gathered through semistructured interviews with 11 interviewees. The interviewees were part of top management in municipal energy companies which had done corporate restructuring in recent years. The restructuring types that were analysed comprised mergers and acquisitions, divestitures, joint ventures, strategic alliances, and privatisation. The research was done for the case company, which is a global business advisor in the energy sector.

The results show that motives for restructuring arise from cost- and revenue-based synergies, as can be expected based on the restructuring literature. Nevertheless, restructuring can be seen to respond to the revised strategies of the companies. The recognised strategies of the companies were both higher focus on the core businesses and diversification to new businesses. Overall the strategies and business portfolios of municipal energy companies can be seen to diverge. The need for strategic renewal arises from the changing environment. Need to decarbonise arises from the coercive pressure the national legislation, European Union, and customers put on companies. To finance the investments in decarbonising energy production, companies face cost pressure, which has led to divesting unprofitable businesses and growing existing businesses through acquisitions to realise economies of scale. Digitalisation enables both increasing efficiency in operations and developing new digital solutions. Revenue-based synergies are seen to be crucial in product development which has contributed to forming joint ventures in electricity retail and strategic alliances in development activities.

This study contributes to the research by providing new insights into how incumbents make sense of the changing industry and its “rules of the game”. On a managerial level, the study can help to recognise the most important drivers the municipal energy companies face. Furthermore, it can inspire to seek different restructuring possibilities and assessing their suitability in terms of different strategic goals.

Energiasektorilla on voimakas paine vähähiilisyyttä kohti. Hiilettömyystavoitteiden saavuttamiseksi energia-ala on siirtymässä hajautetumpaan ja digitalisoitumpaan energiajärjestelmään. Lisäksi institutionaalinen ympäristö rajoittaa toimia, sillä energiajärjestelmää voidaan pitää erittäin institutionalisoituneena. Alan vakiintuneiden toimijoiden on uusittava strategioitaan, ja yksi keino uudistamiseen on uudelleenjärjestelyt. Suomessa kuntien omistamilla energiayhtiöillä on pitkä historia paikallisina energiatoimittajina. Tässä diplomityössä tarkastellaan suomalaisten kunnallisten energiayhtiöiden viimeaikaisten uudelleenjärjestelyjen motiiveja. Lisäksi tutkitaan uudelleenjärjestelyjen, muutosvoimien, ja institutionaalisten paineiden yhteyttä. Institutionaalista teoriaa ja Sense-Making-teoriaa käytetään rakentamaan teoreettinen viitekehys työn empiiriselle osuudelle.

Laadullinen kyselyä hyödynnettiin tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi eli yritysten strategisten rakenneuudistusten perustelujen tutkimiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin 11 haastateltavan teemahaastatteluilla. Haastateltavat kuuluivat ylimpään johtoon kunnallisissa energiayhtiöissä, jotka olivat tehneet uudelleenjärjestelyjä viime vuosina. Analysoitaviin uudelleenjärjestelytyyppeihin kuuluivat fuusiot ja yrityskaupat, divestoinnit, yhteisyritykset, strategiset liittoumat ja yksityistäminen. Tutkimus tehtiin case yritykselle, joka on maailmanlaajuinen liiketoiminta-asiantuntija energiasektorilla.

Tulokset osoittavat, että uudelleenjärjestelyn motiivit liittyvät kustannus- ja tuloperusteisiin synergioihin, kuten aiemman kirjallisuuden perusteella voitiin odottaa. Uudelleenjärjestelyjen voidaan kuitenkin nähdä vastaavan yritysten uudistettuihin strategioihin. Tunnistetut strategiat olivat sekä keskittyminen ydinliiketoimintoihin sekä diversifikaatio uusiin liiketoimintoihin. Yleisesti ottaen kunnallisten energiayhtiöiden strategioiden ja liiketoimintojen voidaan nähdä eroavan toisistaan kasvavissa määrin. Strategisen uudistamisen tarve syntyy muuttuvasta ympäristöstä. Hiilestä luopumisen tarve kumpuaa kansallisen lainsäädännöstä, Euroopan Unionista ja asiakkaiden vaatimuksista. Energiatuotannon muuntaminen hiilettömäksi aiheuttaa kustannuspaineita, mikä on johtanut kannattamattomien liiketoimien myymiseen ja olemassa olevien liiketoimien kasvattamiseen yritysostojen avulla mittakaavaetujen saavuttamiseksi. Digitalisaatio puolestaan mahdollistaa sekä toiminnan tehostamisen että uusien digitaalisien ratkaisujen kehittämisen. Tuloperusteiset synergiat katsotaan olevan tärkeitä tuotekehityksessä, joka on osaltaan johtanut yhteisyritysten muodostamiseen sähköin vähittäismyynnissä sekä strategisiin liittoumiin kehitystoiminnassa.

Tämä diplomityö edistää tutkimusta tarjoamalla uusia näkemyksiä siitä, miten vakiintuneet toimijat näkevät toimialan sekä sen ”pelisääntöjen” muutoksen. Yritysjohdolle puolestaan saa näkemyksiä merkittävimmistä muutosvoimista, joita kunnalliset energiayhtiöt kohtaavat. Lisäksi tutkimus voi toimia inspiraation lähteenä erilaisten uudelleenjärjestelyvaihtoehtojen tunnistamisessa sekä arvioimaan niiden soveltuvuutta suhteessa eri strategisiin tavoitteisiin.