Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten mielenterveys ja sosiaaliset suhteet

Abstract

Nuorten syrjäytyminen työelämän ja koulutuksen piiristä on yksi aikamme huolestuttavimmista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Tässä kvantitatiivisessa kandidaatintutkielmassa tarkastellaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten koettua mielenterveyttä ja sosiaalisia suhteita. Tutkielman tarkoituksena on kuvailla nuorten kokemuksia mielenterveydestään ja sosiaalisten suhteidensa laadusta sekä selvittää, onko perhemuodolla, koulutustaustalla, NEET-tilanteella, iällä ja sukupuolella yhteyttä nuorten koettuun mielenterveyteen ja sosiaalisten suhteiden laatuun. Tutkielman teoreettinen tausta koostuu keskeisten käsitteiden määrittelystä sekä aiemman tutkimuksen tarkastelusta. Tutkielmassa käsitellään nuoruutta elämänvaiheena, nuorten mielenterveyttä ja sosiaalisia suhteita sekä nuorten syrjäytymistä.

Tutkielman aineistona toimii vuonna 2017 kerätty PROMEQ: Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyvinvointi ja terveys 2017-2018 -kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen vastaajat ovat Ohjaamojen, etsivän nuorisotyön, valmentavan työpajan ja avoimen työpajan kautta tavoitettuja 16–30-vuotiaita nuoria. Tutkielma keskittyy 18–30-vuotiaisiin työn ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin aikuisiin, joten aineisto rajattiin niihin 18–30-vuotiaisiin vastaajiin, jotka ilmoittivat olevansa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella.

Tutkielman analyysimenetelmänä toimii ristiintaulukointi ja tilastollisen merkitsevyyden testinä Pearsonin khiin neliö (χ²) -testi. Tutkielman tulokset osoittavat, että ainoastaan noin kolmasosa työn ja koulutuksen ulkopuolisista nuorista kokee mielenterveytensä, elämänlaatunsa ja itsetuntonsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolisilla nuorilla myös yksinäisyys, ulkopuolisuus sekä tyytymättömyys sosiaalisten suhteiden laatuun on yleistä: puolet nuorista tuntee joskus tai usein yksinäisyyttä, ulkopuolisuutta sekä kokemuksia sosiaalisten suhteiden laadun heikkenemisestä.

Tutkielman tulokset osoittavat myös, että perhemuodon yhteys koettuun mielenterveyteen, elämänlaatuun ja itsetuntoon on voimakkaampi kuin koulutustaustan, NEET-tilanteen, iän tai sukupuolen. NEET-tilanteen yhteys nuorten yksinäisyyden, ulkopuolisuuden sekä sosiaalisten suhteiden laadun heikkenemisen kokemuksien yleisyyteen taas on voimakkaampi kuin perhemuodon, koulutustaustan, iän tai sukupuolen. Tutkielman tulosten valossa näyttää siis siltä, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolisista nuorista psyykkisesti sekä sosiaalisesti haavoittuvaisimmassa asemassa ovat ne nuoret, jotka asuvat yksin ja kuuluvat NEET-nuorten ryhmään eli eivät osallistu arkea rytmittävään työllisyystoimintaan.