Nationalististen puolueiden kannatus Saksassa ja Puolassa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen nationalististen puolueiden kannatusta Saksassa ja Puolassa. Tavoitteeni oli selvittää, ovatko nationalistiset arvot yleisiä Saksan ja Puolan suurimpien populististen äärioikeistopuolueiden kannattajakunnissa sekä voiko nationalististen arvojen suosio Saksassa ja Puolassa muodostua uhaksi Euroopan unionin tulevaisuudelle. Valitsin tarkasteltaviksi puolueiksi Saksan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AFD) sekä Puolan Laki ja oikeus -puolueen (PiS). Maiden ja puolueiden välisiä eroja tarkastelin ristiintaulukoinnin avulla. Aineistona käytin European Social Surveyn 9. kierroksen data-aineistoa, joka kerätty vuosina 2018–2019.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat nativismin, populismin ja euroskeptismin käsitteistä aiemmin tehty tutkimus. Nativismi, populismi ja euroskeptismi ovat viitekehyksen lisäksi myös analyysiosion rungon muodostavat käsitteet. Kyseiset käsitteet valikoituivat tarkastelun kohteiksi nationalismi käsitteen operationalisoinnin perusteella. Nationalismi käsitteen monimuotoisuuden vuoksi oli tarpeellista jakaa käsite useampaan alakäsitteeseen, joiden tarkastelu ESS-aineiston pohjalta olisi mahdollista. Tämän vuoksi kyseiset kolme käsitettä ovat valikoituneet tutkielman rungon määritteleviksi käsitteiksi.

Analyysin tein SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen. Tarkastelun pääasiallisena kohteena olivat eri ikäluokat. Ikäluokkia oli data-aineistossa kolme. Ensimmäinen ikäluokka koostui 18–39-vuotiaista, toinen 40–59-vuotiaista ja kolmas yli 60-vuotiaista vastaajista. Ikäluokkien välisiä eroja tarkasteltiin nativismia, populismia ja euroskeptismiä mittaavien asennemuuttujien kautta. Jokaista käsitettä mittaa kaksi asennemuuttujaa jotta analyysistä saataisiin sopivan kattava. Jokaista kyselyaineiston asennemuuttujan väittämää mitattiin asteikolla 0–10, jossa 0 tarkoitti negatiivista suhtautumista ja 10 positiivista suhtautumista. Väittämien avulla pyrin selvittämään, onko ikäryhmien välillä havaittavissa eroja nationalististen arvojen kannatuksessa. Ikäryhmien lisäksi vertailin AFD:n ja PiS:n äänestäjien ja muita puolueita äänestäneiden vastaajien eroja Saksassa ja Puolassa sekä AFD:n ja PiS:n keskinäisiä eroja. Analyysiosion taulukoinneissa tarkastelu on keskitetty vastausten negatiiviseen ääripäähän ja 0–10 asteikon vastauksista on taulukoitu vain vastaukset, jotka sijoittuivat asteikolle 0–3. Valinnan taustalla vaikuttaa oletus siitä, että nationalististen ja populististen äärioikeistopuolueiden kannattajakunnassa 0-3 vastausten edustus on suurempaa, kuin 4-10 vastausten, sillä suhtautuminen maahanmuuttoon ja EU:n integraatioon sekä luottamus kansallisia poliittisia toimijoita kohtaan on keskimääräistä skeptisempää ja heikompaa populististen puolueiden kannattajakunnissa.

Tutkimustulokseni osoittivat, että nationalististen arvojen kannatus oli paikoitellen suurempaa AFD:n ja PiS:n kannattajakunnissa verrattuna muita puolueita äänestäneisiin saksalaisiin ja puolalaisiin. Lisäksi havaitsin, että AFD:n kannattajakunnassa nationalistiset aatteet olivat hieman suuremmassa suosiossa verrattuna PiS:n kannattajakuntaan. Merkittävää oli PiS:n poikkeukselliset tulokset taulukoinneissa. AFD noudatti vahvasti aiemman tutkimuskirjallisuuden luomia määritelmiä, kun taas PiS poikkesi niistä monilta osin. Näin ollen yksi merkittävimmistä havainnoista oli se, että PiS:ä on hankala suoraan määritellä populistiseksi äärioikeistopuolueeksi, vaikka aiemman tutkimuskirjallisuuden nojalla se täyttäisi kategorisoinnin vaatimukset selvästi. Lisäksi havaitsin, että ikäluokkien sekä Saksan ja Puolan välillä ei ollut havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia. Sen nojalla voidaan todeta, että nationalististen arvojen suosio Saksassa ja Puolassa ei ole niin suurta, että sen voitaisiin olettaa aiheuttavan jonkinlaista uhkaa EU:n tulevaisuudelle. Eteenkin nuorimman ikäluokan negatiivisen suhtautumisen olisi voitu olettaa antavan viitteitä mahdollisista tulevista EU:n yhteneväisyyttä uhkaavista haasteista.