Äidin mielenterveyden yhteys nuoren mielenterveyteen
Kallio, Lassi; Kleemola, Sanna (2021)
Kallio, Lassi
Kleemola, Sanna
2021
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105165036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105165036
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko äidin mielenterveysoireilu yhteydessä nuoren mielenterveyteen. Nuoren mielenterveyttä tarkastelimme resilienssin sekä mielenterveysoireilun kautta. Aiemman tutkimustiedon perusteella hypoteesinamme oli, että äidin mielenterveysoireilu olisi yhteydessä nuoren mielenterveysoireiluun. Vähäisen tutkimustiedon takia emme asettaneet hypoteesia äidin mielenterveysoireilun yhteydestä nuoren resilienssiin. Suuri osa aikaisemmasta tutkimuksesta on tarkastellut mielenterveyttä yksittäisten diagnoosien kautta ja lasten kohdalla keskittynyt varhaislapsuuteen. Tutkimuksessamme halusimme selvittää nuoruuden yleistä mielenterveyden oirehdintaa ja sen yhteyksiä äidin mielenterveyteen.
Tutkimuksemme aineisto on osa laajempaa Maahanmuuttajanuorten Psykososiaalinen Tukeminen Koulussa (Refugees Well School) -interventiotutkimusta. Tutkimukseen osallistuivat 16 koulua Suomesta ja aineistomme koostuu 134 koululuokasta. Tutkimukseen liittyvät interventiot aloitettiin elokuussa 2019, ja aineistomme on osa tutkimuksen aloitusmittausta. Tutkimukseemme osallistui 131 13–16-vuotiasta nuorta sekä heidän äitinsä. Maahanmuuttajataustaisia osallistujia oli aineistossamme niin vähän, että emme tarkastelleet heitä omana ryhmänään. Nuoren mielenterveysoireita mitattiin Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -kyselyllä. Nuoren resilienssiä mitattiin Child and Youth Resilience Measure (CYRM-12) -kyselyllä. Äidin mielenterveysoireilua mitattiin General Health Questionnaire (GHQ-12) -kyselyllä. Äidin mielenterveysoireilun yhteyksiä nuoren mielenterveysoireiluun sekä resilienssiin tutkittiin sekä korrelaatioanalyysillä, että regressioanalyysillä.
Vastoin hypoteesiamme, äidin mielenterveysoireilulla ei ollut yhteyttä nuoren mielenterveysoireiluun. Uutena tietona havaitsimme kuitenkin, että äidin mielenterveysoireilulla oli negatiivinen yhteys nuoren resilienssiin. Eli hypoteesimme ei saanut tukea, mutta havaitsimme nuoren resilienssin olevan negatiivisesti yhteydessä äidin mielenterveysoireiluun. On siis mahdollista, että nuoren ja äidin mielenterveysoireilun välinen yhteys voi olla muiden muuttujien (esim. resilienssin) vaikutuksen säätelemä. Tutkimuksemme tuottaman uuden tiedon valossa resilienssin roolia nuoren ja äidin mielenterveyden välisessä yhteydessä tulee tarkastella tarkemmin, sillä resilienssillä voi olla esimerkiksi yhteyttä moderoiva vaikutus. Tulevaisuuden tutkimuksissa on tärkeää tarkastella mielenterveyttä laajalti ja huomioida erilaisten muiden muuttujien vaikutus äidin ja lapsen mielenterveyden väliseen yhteyteen.
Tutkimuksemme aineisto on osa laajempaa Maahanmuuttajanuorten Psykososiaalinen Tukeminen Koulussa (Refugees Well School) -interventiotutkimusta. Tutkimukseen osallistuivat 16 koulua Suomesta ja aineistomme koostuu 134 koululuokasta. Tutkimukseen liittyvät interventiot aloitettiin elokuussa 2019, ja aineistomme on osa tutkimuksen aloitusmittausta. Tutkimukseemme osallistui 131 13–16-vuotiasta nuorta sekä heidän äitinsä. Maahanmuuttajataustaisia osallistujia oli aineistossamme niin vähän, että emme tarkastelleet heitä omana ryhmänään. Nuoren mielenterveysoireita mitattiin Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -kyselyllä. Nuoren resilienssiä mitattiin Child and Youth Resilience Measure (CYRM-12) -kyselyllä. Äidin mielenterveysoireilua mitattiin General Health Questionnaire (GHQ-12) -kyselyllä. Äidin mielenterveysoireilun yhteyksiä nuoren mielenterveysoireiluun sekä resilienssiin tutkittiin sekä korrelaatioanalyysillä, että regressioanalyysillä.
Vastoin hypoteesiamme, äidin mielenterveysoireilulla ei ollut yhteyttä nuoren mielenterveysoireiluun. Uutena tietona havaitsimme kuitenkin, että äidin mielenterveysoireilulla oli negatiivinen yhteys nuoren resilienssiin. Eli hypoteesimme ei saanut tukea, mutta havaitsimme nuoren resilienssin olevan negatiivisesti yhteydessä äidin mielenterveysoireiluun. On siis mahdollista, että nuoren ja äidin mielenterveysoireilun välinen yhteys voi olla muiden muuttujien (esim. resilienssin) vaikutuksen säätelemä. Tutkimuksemme tuottaman uuden tiedon valossa resilienssin roolia nuoren ja äidin mielenterveyden välisessä yhteydessä tulee tarkastella tarkemmin, sillä resilienssillä voi olla esimerkiksi yhteyttä moderoiva vaikutus. Tulevaisuuden tutkimuksissa on tärkeää tarkastella mielenterveyttä laajalti ja huomioida erilaisten muiden muuttujien vaikutus äidin ja lapsen mielenterveyden väliseen yhteyteen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]