Kvantitatiivinen tutkimus henkisen väkivallan ja työpaikkakiusaamisen havaitsemisesta

Abstract

Henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen ovat vakavia työpahoinvoinnin ilmiöitä, jotka aiheuttavat negatiivisa seurauksia työyhteisöille kiusaamisen uhrista kiusaamista havainneisiin. Työpaikkakiusaamisen havaitsemisen näkökulma on tutkimuksen parissa jäänyt uhrin näkökulmaa selvästi vähäisemmäksi, vaikka on tunnistettu, että myös kiusaamisen todistaminen lisää niin henkisen kuin fyysisenkin stressin määrää. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää työtoverien ja esimiehen taholta esiintyvän henkisen väkivallan ja työpaikkakiusaamisen havaitsemiseen liittyviä taustatekijöitä sekä yhteyttä sairaspoissaoloihin. Tutkimuskysymyksenä toimivat: 1. Onko henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvillä tekijöillä: ikä, sukupuoli, ammatti, esimies- tai johtoasema ja työn henkinen kuormittavuus sekä työpaikkaan liittyvillä tekijöillä: työyhteisön koko ja työnantajasektori, yhteyttä työtoverin tai esimiehen taholta tulevan henkisen väkivallan ja työpaikkakiusaamisen havaitsemiseen? 2.Onko työpaikkakiusaamisen havaitsemisella työtoverin tai esimiehen taholta yhteyttä sairaspoissaolojen määrään?

Tutkielman aineisona toimii Yhteiskuntatieteelliseltä tietoarkistolta käyttöön saatu vuoden 2017 työolobarometria. Aineisto on kvantitatiivinen, ja sitä analysoidaan SPSS-ohjelmistolla. Tutkimusmenetelminä toimivat ristiintaulukointia ja keskiarvovertailu kahden riippumattoman otoksen t-testillä. Ristiintaulukoinnilla pyritään selvittämään henkilökohtaisten taustamuuttujien ja työpaikan taustamuuttujien yhteyksiä työtoverin ja esimiehen taholta tulevan kiusaamisen havaitsemiseen. T- testin avulla selvitetään sairaspoissaolojen keskiarvojen määrää työtoverin ja esimiehen taholta kiusaamista havainneiden kesken.

Tutkielman tulosten mukaan henkilökohtaisista muuttujista työn henkinen raskaus ja ikä sekä työpaikka muuttujista työnantajasektori ovat selkeästi yhteydessä sekä työtoverin, että esimiehen taholta tulevan henkisen väkivallan ja työpaikkakiusaamisen havaitsemiseen. Lisäksi työtoverin taholta tulevan kiusaamisen havaitsemiseen yhteydessä olivat myös sukupuoli, ammatti ja työyhteisön koko. Työtoverin ja esimiehen taholta tulevan kiusaamisen havaitsemisessa taustamuuttujien merkittävyydellä on siis eroja. Sairaspoissaoloja tarkasteltaessa tutkielman tulokset kertovat, että henkisen väkivallan ja työpaikkakiusaamisen havaitsemisella on yhteys sairaspoissaoloihin, kun kiusaamista havaitaan esimiehen taholta. Yhteyttä ei kuitenkaan ole työtoverin taholta havaittuun työpaikkakiusaamiseen. Tutkielman mukaan työyhteisössä esimiehen kiusaaminen on terveydellisesti vakavampi ilmiö, joka näkyy sairaspoissaolojen määrässä.