Sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden kokemukset perheen osallisuudesta kotona tapahtuvaan kuntoutumiseen
Tuomisto, Sonja (2021)
Tuomisto, Sonja
Tampereen yliopisto
2021
Terveystieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1988-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1988-5
Tiivistelmä
Sepelvaltimotautiin sairastuminen mullistaa sairastuneen henkilön ja hänen läheistensä elämän. Sairaalassaoloaikojen lyhenemisen myötä kotona tapahtuvan omaehtoisen kuntoutumisen merkitys korostuu ja sairastunut tarvitsee monenlaista tukea. Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tilastollinen malli, joka kuvaa perheiden osallisuutta sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden kuntoutumiseen sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä.
Aineisto kerättiin vuosina 2013-2015 harkinnanvaraista otantaa hyödyntäen sepelvaltimotautia sairastavilta henkilöiltä, jotka olivat kotiutumassa tai jo kotiutuneet sairaalasta. Otoskoko perustui voima-analyysiin, jonka perusteella kerättiin suostumus 218 sepelvaltimotautia sairastavalta henkilöltä yhdestä yliopistosairaalasta. Aineisto kerättiin postitse kyselylomakkeella vähintään kuusi viikkoa sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 172 henkilöä. Tutkimusta varten laadittiin ja testattiin Family Involvement in Rehabilitation (FIRE) -mittari, joka mittaa perheen osallisuutta sepelvaltimotautipotilaan kuntoutumisprosessissa kuntoutumisen edistämisen sekä kuntoutumista vaikeuttavien tekijöiden näkökulmasta. Lisäksi käytettiin Family Functioning, Health and Social Support (FAFHES)-mittarin Perheen toimivuus- ja Perheen terveys-osioita. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen kuvailevia menetelmiä, parametrisiä ja ei-parametrisiä testejä sekä monimuuttujamenetelmiä.
Vastaajat kokivat perheen edistävän kuntoutumistaan merkittävästi, mutta raportoivat kokevansa myös kuntoutumista vaikeuttavia asioita perhe-elämässään. Perheen osallisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät, jotka huomioimalla terveydenhuollon henkilöstö voi edesauttaa sepelvaltimotautia sairastavan henkilön optimaalista omaehtoista kuntoutumista. Hyvin toimivat ja terveet perhesuhteet edesauttavat perheenjäsenten kykyä osallistua toipumista edistävästi sairastuneen kuntoutumiseen ja vähentävät perheessä ilmenevien ongelmien todennäköisyyttä. Tämän vuoksi olisi erittäin tärkeää ottaa perhesuhteet puheeksi ennen sepelvaltimotautia sairastavan henkilön kotiutumista sekä kuntoutumisprosessin aikana. Sepelvaltimotautia sairastavat miehet sekä aikuisten lasten kanssa asuvat sairastuneet tarvitsevat tukea erityisesti tunteiden käsittelyyn, vuorovaikutukseen ja arkielämän vastuunjakoon liittyviin vaikeuksiin perheessä esiintyvien ongelmien minimoimiseksi. Olennaisena tekijänä on otettava huomioon myös sepelvaltimotautia sairastavan henkilön sydänoireiden ilmenemisherkkyys sekä tehdyt toimenpiteet. Tutkimuksessa havaittiin, että ohitusleikkauksen läpikäyneet henkilöt kokivat enemmän vaikeuksia perhe-elämässään ja he tarvitsevat ohjausta ja tukea toipumisen helpottamiseksi. Avoin keskustelu perheen tilanteesta terveydenhuollon henkilöstön ja sepelvaltimotautia sairastavan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä välillä voi merkittävällä tavalla helpottaa sairastuneen omaehtoista kuntoutumista.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa sekä heidän perheenjäseniensä ohjauksessa ja tukemisessa sekä alan koulutuksessa.
Aineisto kerättiin vuosina 2013-2015 harkinnanvaraista otantaa hyödyntäen sepelvaltimotautia sairastavilta henkilöiltä, jotka olivat kotiutumassa tai jo kotiutuneet sairaalasta. Otoskoko perustui voima-analyysiin, jonka perusteella kerättiin suostumus 218 sepelvaltimotautia sairastavalta henkilöltä yhdestä yliopistosairaalasta. Aineisto kerättiin postitse kyselylomakkeella vähintään kuusi viikkoa sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 172 henkilöä. Tutkimusta varten laadittiin ja testattiin Family Involvement in Rehabilitation (FIRE) -mittari, joka mittaa perheen osallisuutta sepelvaltimotautipotilaan kuntoutumisprosessissa kuntoutumisen edistämisen sekä kuntoutumista vaikeuttavien tekijöiden näkökulmasta. Lisäksi käytettiin Family Functioning, Health and Social Support (FAFHES)-mittarin Perheen toimivuus- ja Perheen terveys-osioita. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen kuvailevia menetelmiä, parametrisiä ja ei-parametrisiä testejä sekä monimuuttujamenetelmiä.
Vastaajat kokivat perheen edistävän kuntoutumistaan merkittävästi, mutta raportoivat kokevansa myös kuntoutumista vaikeuttavia asioita perhe-elämässään. Perheen osallisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät, jotka huomioimalla terveydenhuollon henkilöstö voi edesauttaa sepelvaltimotautia sairastavan henkilön optimaalista omaehtoista kuntoutumista. Hyvin toimivat ja terveet perhesuhteet edesauttavat perheenjäsenten kykyä osallistua toipumista edistävästi sairastuneen kuntoutumiseen ja vähentävät perheessä ilmenevien ongelmien todennäköisyyttä. Tämän vuoksi olisi erittäin tärkeää ottaa perhesuhteet puheeksi ennen sepelvaltimotautia sairastavan henkilön kotiutumista sekä kuntoutumisprosessin aikana. Sepelvaltimotautia sairastavat miehet sekä aikuisten lasten kanssa asuvat sairastuneet tarvitsevat tukea erityisesti tunteiden käsittelyyn, vuorovaikutukseen ja arkielämän vastuunjakoon liittyviin vaikeuksiin perheessä esiintyvien ongelmien minimoimiseksi. Olennaisena tekijänä on otettava huomioon myös sepelvaltimotautia sairastavan henkilön sydänoireiden ilmenemisherkkyys sekä tehdyt toimenpiteet. Tutkimuksessa havaittiin, että ohitusleikkauksen läpikäyneet henkilöt kokivat enemmän vaikeuksia perhe-elämässään ja he tarvitsevat ohjausta ja tukea toipumisen helpottamiseksi. Avoin keskustelu perheen tilanteesta terveydenhuollon henkilöstön ja sepelvaltimotautia sairastavan henkilön sekä hänen perheenjäsentensä välillä voi merkittävällä tavalla helpottaa sairastuneen omaehtoista kuntoutumista.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa sekä heidän perheenjäseniensä ohjauksessa ja tukemisessa sekä alan koulutuksessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4768]