Hyväksymis- ja omistautumisterapian vaikuttavuus ikääntyneiden naisten masennukseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka lyhytkestoinen ja ryhmämuotoinen hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) vaikuttaa ikääntyneiden masentuneiden masennusoireisiin sekä somaattisiin oireisiin. Ikääntyneillä hoidon saatavuudessa on ongelmia, minkä takia helpommin saavutettavien hoitomuotojen löytäminen on tärkeää, mihin ryhmämuotoinen hyväksymis- ja omistautumisterapia voisi tarjota ratkaisun. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella oletettiin, että hyväksymis- ja omistautumisterapia vähentää ikääntyneiden masentuneiden masennusoireita sekä somaattisia oireita. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa tutkimusta, jossa tarkasteltiin hyväksymis- ja omistautumisterapian lisäksi aivojen tiedonkäsittelyä masentuneilla. Tutkittavat rekrytoitiin syksyllä 2016 ja keväällä 2017 lehti-ilmoituksilla, ilmoitustauluviesteillä ja tiedottamalla ikääntyneiden yliopiston luennon yhteydessä, ja tutkimuksen lopulliseen aineistoon valittiin 32 naista. Ennen varsinaista interventiota tutkittavia haastateltiin puhelimessa ja heille lähetettiin kotiin kyselylomakepaketti, joka sisälsi muun muassa psykologisiin prosessimittareihin liittyviä kyselyitä. Tutkimuksen HOT-interventio sisälsi yksilöllisen alkuhaastattelun sekä viisi ryhmämuotoista 1,5 tunnin mittaista tapaamista, joiden ohjaajina toimivat lyhyen koulutuksen suorittaneet noviisiterapeutit. Tutkittavien masennusta arvioitiin puhelinhaastattelun yhteydessä Beck Depression Inventory -kyselyllä (BDI-II), josta saatava pistemäärä oli vähintään 14 pistettä, tarkoittaen vähintään lievää masennusta. Somaattisia oireita tutkimuksessa arvioitiin Symptom Checklist 90 -kyselyn (SCL-90) somatisaatioindeksillä, johon sisältyy 12 kysymystä muun muassa päänsärystä, rintakivuista sekä heikkouden tunteesta. Intervention vaikutuksia tarkasteltiin koeryhmän ja hoitoa odottavan kontrolliryhmän välillä hyödyntäen toistomittausten varianssianalyysia ja t-testejä. Tutkimuksen tulokset tukivat oletuksia osittain. Tulokset osoittivat, että lyhytkestoinen ja ryhmämuotoinen hyväksymis- ja omistautumisterapia vähensi ikääntyneiden masentuneiden masennusoireita merkittävästi. Somaattisten oireiden osalta tutkimuksessa ei havaittu vaikutusta, mikä saattaa johtua pienestä otoskoosta sekä siitä, ettei osalla koehenkilöistä ollut juuri ollenkaan somaattisia oireita. Kokonaisuudessaan tutkimus antaa lupaavia tuloksia ikääntyneiden masentuneiden hoidon suhteen, sillä noviisiterapeuttien toteuttama lyhytkestoinen hoito on kustannustehokasta ja verraten helppoa järjestää, mikä voi parantaa hoidon saatavuutta. Jatkon kannalta olisi tärkeää tutkia aihetta lisää suuremmalla otoksella, jotta tulos voitaisiin yleistää laajempaan populaatioon.