Aivoinfarktipotilaan helikopterikuljetus ja suora ohjaus yliopistosairaalaan mekaaniseen trombektomiaan lisää alueellista tasa-arvoa ja saattaisi vähentää vammautuneiden osuutta suurten aivovaltimoiden tukoksessa
Valjus, Pietamaria (2021)
Valjus, Pietamaria
2021
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105175095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105175095
Tiivistelmä
Aivoinfarktin akuuttihoidossa keskeistä on riittävän nopea verisuonitukoksen avautuminen eli rekanalisaatio. Rekanalisaatio voidaan saavuttaa liuotushoidolla tai mekaanisella trombektomialla. Suurten aivovaltimoiden tukoksia on neljäsosa kaikista aivovaltimotukoksista, ja niissä liuotushoidon teho on vaatimaton. Sen sijaan ne avautuvat hyvin mekaanisella trombektomialla, jota tehdään vain yliopistosairaaloissa. Keskussairaala-alueilta tulevien potilaiden rekanalisaatioviive kasvaa helposti liian pitkäksi, mikä heikentää toipumisennustetta. Tutkimme keinoja nopeuttaa potilaan pääsyä lopulliseen hoitopaikkaan.
Kyseessä oli takautuva seurantatutkimus. Aineisto koostui vuonna 2018 Vaasan, Seinäjoen, Satakunnan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen keskussairaaloiden alueilta Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (Tays) mekaanista trombektomiaa varten kuljetetuista potilaista. Potilaskertomustietojen perusteella arvioimme, kuinka kauan kuljetukset olisivat kestäneet käyttämällä lääkärihelikopteria tai suoraa kuljetusta keskussairaalan ohi Tays:aan. Näitä laskennallisia aikoja vertasimme toteutuneisiin kuljetusaikoihin ambulanssilla eri keskussairaaloiden alueilta.
Helikopterin käyttö voisi lyhentää keskussairaalasta mekaaniseen trombektomiaan saapuvien rekanalisaatioviivettä 10-38 minuuttia riippuen alueesta. Viiveen lyheneminen on kuitenkin huomattavampaa, kun potilas kuljetetaan suoraan tapahtumapaikalta yliopistosairaalaan. Tällöin saavutetaan 46-62 minuutin aikasäästö verrattuna keskussairaalassa pysähtyneeseen kuljetukseen. Jos suora kuljetus tehdään ambulanssin lisäksi helikopteria hyödyntäen, aikaa säästetään vielä enemmän, 67-102 minuuttia.
Lyhytkin aikasäästö mekaaniseen trombektomiaan tähtäävässä hoitoketjussa vähentää potilaan riskiä vammautua, ja siksi ensihoitomallin tulee palvella potilasta. Tämän tutkimuksen perusteella rekanalisaatioviive olisi lyhennettävissä hyödyntämällä suoraa hoitoonohjausta ja helikopterikuljetusta osana ensihoitoketjua. Jatkossa tarkoituksemme on lisätä helikopteri trombektomiaehdokkaiden ensihoidon hälytysvasteeseen ja tutkia sen vaikutusta kuljetusaikaan ja potilaan toipumiseen.
Kyseessä oli takautuva seurantatutkimus. Aineisto koostui vuonna 2018 Vaasan, Seinäjoen, Satakunnan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen keskussairaaloiden alueilta Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (Tays) mekaanista trombektomiaa varten kuljetetuista potilaista. Potilaskertomustietojen perusteella arvioimme, kuinka kauan kuljetukset olisivat kestäneet käyttämällä lääkärihelikopteria tai suoraa kuljetusta keskussairaalan ohi Tays:aan. Näitä laskennallisia aikoja vertasimme toteutuneisiin kuljetusaikoihin ambulanssilla eri keskussairaaloiden alueilta.
Helikopterin käyttö voisi lyhentää keskussairaalasta mekaaniseen trombektomiaan saapuvien rekanalisaatioviivettä 10-38 minuuttia riippuen alueesta. Viiveen lyheneminen on kuitenkin huomattavampaa, kun potilas kuljetetaan suoraan tapahtumapaikalta yliopistosairaalaan. Tällöin saavutetaan 46-62 minuutin aikasäästö verrattuna keskussairaalassa pysähtyneeseen kuljetukseen. Jos suora kuljetus tehdään ambulanssin lisäksi helikopteria hyödyntäen, aikaa säästetään vielä enemmän, 67-102 minuuttia.
Lyhytkin aikasäästö mekaaniseen trombektomiaan tähtäävässä hoitoketjussa vähentää potilaan riskiä vammautua, ja siksi ensihoitomallin tulee palvella potilasta. Tämän tutkimuksen perusteella rekanalisaatioviive olisi lyhennettävissä hyödyntämällä suoraa hoitoonohjausta ja helikopterikuljetusta osana ensihoitoketjua. Jatkossa tarkoituksemme on lisätä helikopteri trombektomiaehdokkaiden ensihoidon hälytysvasteeseen ja tutkia sen vaikutusta kuljetusaikaan ja potilaan toipumiseen.